Hei me kerätään –pienoisnäyttely
Näyttely avautuu 9.9.2020 ja on esillä 10.1.2021 saakka.
Pohjois-Pohjanmaan museossa on järjestetty useita keräilyaiheisia näyttelyitä. Eri aihepiirien intohimoiset keräilijät ovat tarjonneet kokoelmiaan kaikkien nähtäville museoon. Usein kyseessä ovat olleet aiheeseen syvällisesti paneutuneet harrastajat, jotka tietävät keräämästään aiheesta paljon tai kaiken. Keräilyharrastuksessa liikkuu myös raha, vaikka keräilijä pyrkisikin saamaan kokoelmaansa puuttuvia helmiä edullisesti. Usein aarteiden metsästäminen kysyy aikaa ja vaivaa; tosimielellä tehty keräily on harrastus siinä missä muutkin.
Miksi ihmiset haluavat kerätä tai tallettaa esineitä yli oman tarpeensa? Tunnettu suomalainen keräilijä, kamarineuvos Kari Rahiala on keksinyt siihen kaksi syytä. Ensimmäinen niistä on estettisyyden tarve. Keräilemisen avulla voimme tallentaa juuri oman makumme mukaisia esineitä. Olivatpa ne sitten kauniita, sympaattisia, veikeitä tai meille muusta syystä mieluisia esineitä. Toiseksi syyksi Rahiala nimeää ihmisten tapeen systematisoida ja järjestää ympäristöään. Keräilijällä tätä työtä riittää!
Hei me kerätään -pienoisnäyttelyssä esitellään Museo- ja tiedekeskus Luupin työntekijöiden keräilyharrastuksia. Nämä keräelmät ovat syntyneet monesta eri lähtökohdasta ja syystä. Kokoelmiaan esille antaneet henkilöt kertovat näyttelyn käsiohjelmassa syitä ja selityksiä keräilylleen.
Yhtä keräämisen tyyliä edustaa tapa, jossa asioita ”pistetään talteen” tai "jemmataan". Yllättäen vain huomaa, että koossa on erä tiettyä tuotetta tai asiaa. Tässä näyttelyssä on esillä kokoelmia, joiden kasaamiseen on käytetty vain vähän tai ei juuri lainkaan rahaa tai aikaa. Yhtäkkiä vain huomaa, että jotakin esineryhmää tai asiaa on kertynyt kokoelmaksi asti.
Sinänsä arvottomalla esineellä voi olla keräilijälle suuri arvo. Se voi olla muisto lapsuudesta tai paikasta, jossa on käynyt. Tai tapahtumasta, johon on osallistunut. Moni arkisten asioiden kerääjä tulee tallettaneeksi kertakäyttöesineistöä, joka muuten katoaisi ympäristöstämme. Tällaisia ovet esimerkiksi teepussit, etiketit, hotellisaippuat, sokeripakkaukset tai oluttuoppien aluset. Keräämisellä on siis kulttuurihistoriallista arvoa!
Arkistot ja museot ovat hyötyneet yksittäisten keräilijöiden tekemästä työstä. Useat julkiset kokoelmat ovat saaneet alkunsa nimenomaan yksityishenkilöiden innokkuudesta. Näin ovat saaneet alkunsa esimerkiksi Ateneum tai vaikkapa British Museum. Kuitenkaan kaikkien keräilykokoelmien ei ole syytä museoitua. Museoilla on nykyään kokoelmaohjelmansa, jonka asettamien suuntaviivojen mukaan museon kokoelmia kartutetaan.
Kerättävien esineiden määrä ja kirjo on valtava. Kenties joskus voimme järjestää suuremman mittakaavan ”Mitä kaikkia kerätään” -tyylisen näyttelyn. Sitä silmällä pitäen yleisöllä on mahdollisuus jättää oma keräilyaiheensa tiedoksi muille näyttelykävijöille post it -lapulla. Omat yhteystietonsa voi jättää museon asiakaspalveluun mahdollista yhteydenottoa varten.
Näyttelyssä on esillä esimerkiksi seuraavia keräilyaiheita: postimerkkejä, enkelifiguureja, lautasliinoja, golfpalloja, tulitikkuetikettejä, juomapulloja, suomalaisia kahden euron erikoiskolikoita, kirveitä, elokuvalippuja, postikortteja sekä Japani-aiheista kirjallisuutta.
Pienoisnäyttelyyn on vapaa pääsy.
Keräily on harrastusmuoto, jossa pyritään liittämään kokoelmaan mahdollisimman monta tai erilaista jonkin kategorian esinettä tai asiaa. Yksi päämäärä on kerätä kategorian kaikki kohteet, jolloin sarjasta tulee täydellinen.
