Historiasta kiinnostuneille

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Citynomadi-sovellukseen tehty reitti esittelee talvisodan ja jatkosodan aikaisten valokuvien avulla elämää sota-ajan Oulussa. Reitissä on 80 kohdetta, joten tutkittavaa riittää pitemmäksikin aikaa.

Oululainen Sara Wacklin (1790–1846) oli maamme varhaisimpia naiskirjailijoita ja naisten koulutuksen uranuurtaja. Hän toimi kotiopettajattarena ja perusti uransa aikana tyttökoulut Turkuun, Ouluun ja Helsinkiin. Sara suoritti ensimmäisenä suomalaisena naisena Pariisissa opettajatartutkinnon. Kuljemme Saran jäljillä Oulussa, Suomessa ja osin Euroopassakin. Mikä oli naisen asema biedermeier-ajan Suomessa? Mitä aineita tyttökouluissa opiskeltiin? Miten Sara taittoi matkansa? Miten Suomen sota näkyi Oulussa?

Itsenäisyytensä alkutaipaleella maamme ajautui katkeriin taisteluihin. Vastakkain olivat nuoren Suomen omat kansalaiset: punaiset ja valkoiset. Kansakunnan eheytyminen on kestänyt vuosikymmeniä. Oulussa taisteluja käytiin helmikuussa vuonna 1918. Ne vaativat uhrinsa rintamalinjan molemmin puolin. Sisällissota nostattaa tunteita vielä sadan vuoden jälkeen. Mikä oli tapahtumien kulku Oulussa? Miten kahtiajakautunut kansa eheytyi?

Vuonna 2005 Oulun kaupungin täyttäessä 400 vuotta museolla järjestettiin useita kokoelmanäyttelyitä. Yksi niistä oli nimeltään Kaupunki Pohjolan äärillä. Laajassa näyttelyssä valotettiin kaupungin neljää vuosisataa erilaisten teemojen kautta. Näitä olivat esimerkiksi elinkeinot, kaupungin asemakaava, ulkomaalaisia Oulussa, opintiellä, iloa ja surua perheessä ja niin edelleen. Sivulta voit ladata luettavaksesi paikallishistorian kokonaisuuksia.

Äitiyden ja äitien muistamisesta puhuttaessa voidaan mennä ajassa kauas taaksepäin, sillä jo muinaisessa Kreikassa vietettiin keväistä äitien juhlaa. Äitienpäivän vietolla ei ole kirkollista taustaa eikä se myöskään kuulunut talonpojan vuosikalenteriin. Äitienpäivän vietto alkoi Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa yksityishenkilöiden aloitteesta ja levisi pian ympäri maailman. Suomessa äitienpäivää on vietetty vuodesta 1918 lähtien.

Tuolit olivat Suomessa harvinaisia huonekaluja aina 1600-luvulle saakka. Istuimina käytettiin joko kiinteitä penkkejä tai arkkujen kansia. Tutustumalla tuolien historiaan havaitsee, miten aikakaudet ovat jättäneet selvän leimansa esineistöönsä.

Sotien jälkeinen jälleenrakennuskausi muutti suomalaista yhteiskuntaa. Taloudellinen nousu näkyi myös kulttuurin saralla. Suomalainen muotoilu noteerattiin ulkomailla, samoin suomalainen naiskauneus. Uusia virikkeitä saatiin maahan angloamerikkalaisen kulttuurin nousun myötä; syntyi nuorisokulttuuri.

Oululainen valokuvaaja Uuno Laukka (1914–1978) aloitti toimintansa 1930-luvulla sanomalehti Kalevan kuvaajana ja siirtyi itsenäiseksi yrittäjäksi vuonna 1945. Laukka kuvasi aktiivisesti 1970-luvulle saakka. Verkossa on nähtävissä noin 8 000 Uuno Laukan ottamaa kuvaa. Ne ovat pääasiassa Oulussa kuvattuja katunäkymiä sekä kuvia erilaisista tapahtumista. Kokoelma sisältää myös rintamalla otettuja kuvia.