Kuvanveistäjä Inka Niemisen (s. 1971) uusimmat teokset ovat syntyneet osittain korona-ajan keskellä, jolloin on ollut luontevaa palata perusasioiden äärelle ja pitää tekniikat ja materiaalit selkeinä. Näyttelyn englanninkielinen nimi, Sea-changes, viittaakin näkökulman vaihdokseen tai muodonmuutokseen. ”Muutos ja liike, liikkeessä oleminen on tärkeää. Sitä taiteen tekeminenkin on.” Näyttelyotsikossa mainittu meri on konkreettisesti nähtävissä Hailuodon Virpiniemessä kuvatussa uudessa videoteoksessa, joka sisältää sukelluskuvamateriaalia saaren edustalta vuonna 2014 löydetyistä savikanjoneista. Teemaan liittyvät myös teosten meren tuomat materiaalit ja merenpohjana näyttäytyvä polttamaton punasavi.
Helsingissä ja Hailuodossa työskentelevä, vuonna 1999 Kuvataideakatemiasta valmistunut Nieminen tunnetaan luontoa ja ympäristöä eläytyvästi tulkitsevana, kekseliäänä puunkäsittelijänä, jolle materiaalien alkuperä, ominaisuudet ja merkityssisällöt ovat tärkeä osa työskentelyä. Suurin osa Niemisen käyttämistä rantojen, metsien ja laidunmaiden materiaaleista tulee juuri Hailuodosta, joka on taiteilijan lapsuuden ja nuoruuden miljöö ja jossa hänellä edelleen on kesäkoti.
Aiemmassa tuotannossaan Nieminen on rinnastanut luonnonmateriaaleja digitaaliseen tekniikkaan ja synteettisiin materiaaleihin, mutta tässä näyttelyssä hän keskittyy enemmän ns. low-tech -materiaalien, kuten lampaanvillan ja polttamattoman saven, käyttömahdollisuuksiin. Veistosinstallaatioissa yhdistyvät käsin tekemisen ikiaikainen traditio ja lumous, maanläheiset, ekologiset materiaalit ja tutkiva asenne. Nieminen on pyrkinyt löytämään tavan, jolla materiaalit haluavat tulla esiin. Hän on aina käyttänyt savea muovailuun ja luonnosteluun, mutta nyt polttamaton savi on innostanut tavoittelemaan isompia muotoja ja kokonaisuuksia ja voimakkaampaa ilmaisua. Kuivumisprosessissa syntyneillä halkeamilla ja ajassa tapahtuvilla reaktioilla on oma tärkeä merkityksensä.
Yli kaksikymmentä vuotta kuvataiteilijana työskennellyt Inka Nieminen toteaa, että asioiden löytäminen ja uuden kokeileminen on itsessään jännittävää. Avaraan, uteliaaseen asenteeseen ovat vaikuttaneet myös opetustehtävät ja vuorovaikutus nuorten taideopiskelijoiden kanssa Aalto-yliopistossa ja Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee materiaaleihin ja tekniikoihin liittyvän hiilijalanjäljen, joka otetaan nykyisin hyvin huomioon. Niemiselle itselleen suhde luontoon toteutuu konkreettisimmin omassa taiteellisessa työssä luonnonmateriaalien ja käsin tekemisen prosessien kautta.
Näyttely on esillä taidemuseon alakerran kolmessa tilassa. Taiteilijan ajatuksista kertoo näyttelyyn liittyvä haastatteluvideo, joka on kuvattu Hailuodossa elokuussa 2020.
Kuva ylhäällä: Mika Friman
Kuva etusivun bannerissa: Salikuva. Kuva: Mika Friman.
