Oulun taidemuseolla on ilo esitellä kahden näyttelykerroksen laajuudella yksi Suomen merkittävimmistä yksityisistä nykytaidekokoelmista, Helsingissä sijaitseva Heinon taidesäätiön kokoelma, jonka kartuttamisesta vastaavat kauppaneuvos Raimo Heino, rouva Raini Heino ja heidän nuorempi poikansa galleristi, taidehistorioitsija Rauli Heino. Heinojen pariskunnan ensimmäinen taidehankinta tehtiin 1-vuotishääpäivän kunniaksi vuonna 1960 ja siitä eteenpäin kokoelma on vähitellen kasvanut nykyisiin mittoihinsa yli 1400 teokseen.  Elämäntyönsä Heinot tekivät Heinon Tukussa, jonka historia ulottuu vuoteen 1899, jolloin Raimon isoisä Fritjof Heino ryhtyi kaupankäyntiin Helsingin kauppatorilla.  Raimo Heino toimi parikymmentä vuotta perheyrityksen toimitusjohtajana. Firman arjesta irrottautuminen tapahtui vuonna 2003, kun konsernin johtoon astui perheen vanhempi poika Petri Heino.

Aluksi taidehankinnat sijoittuivat kotiin ja yrityksen toimitiloihin, mutta 2000-luvun alussa tuli ajankohtaiseksi miettiä kokoelman tulevaisuutta, säilytystä ja ammattimaista hoitoa. Vuonna 2015 Heinot lahjoittivat kokoelman teokset edellisenä vuonna perustamalleen taidesäätiölle. Säätiön omistukseen siirtyi myös yli 260 grafiikan teoksen kokoelma. Kolmannes lahjoituksesta tuli Rauli Heinolta, jonka oma taidekeräily oli aktivoitunut 2000-luvun alussa. Ensimmäisen taideostonsa Rauli Heino teki kesätyörahoilla 1987.

Heinojen taideintressi suuntautui alusta lähtien suomalaiseen aikalaistaiteeseen: ensin hieman perinteisempään figuratiiviseen modernismiin, sittemmin nykytaiteeseen eri muodoissaan – ainoastaan tilataide on rajautunut hankintojen ulkopuolelle. Säätiön perustaminen on myös mahdollistanut kokoelman laajamittaisemman julkisen esittämisen: ensimmäisen kerran teoksia nähtiin suuressa mittakaavassa HAM Helsingin taidemuseossa 2016. Vuonna 2018 osa kokoelmasta vieraili Kuntsin modernin taiteen museossa Vaasassa. Lisäksi kokoelmasta lainataan jatkuvasti yksittäisiä teoksia erilaisiin museonäyttelyihin.

Jaetut unet -näyttely on tuotettu yhteistyössä Heinon taidesäätiön kanssa, mutta Oulun taidemuseo on saanut vapaat kädet näyttelyn sisällön suhteen. Amanuenssi Elina Vierun kuratoima noin sadan teoksen valikoima syntyi siten, että yksittäiset teokset ryhtyivät vetämään puoleensa tiettyjä toisia teoksia ja teosten tunnelmista ja kuvastoista muodostui eräänlainen ”surrealistinen” reitistö ilman, että teokset tai taiteilijat edustaisivat perinteistä surrealismia. Ainoa varsinainen surrealisti koko joukossa on taidemaalari Juhani Linnovaara. Kokonaisuutta yhdistää esittävyys, mikä luo teoksiin näennäistä tuttuutta ja tarttumapintaa, mutta ei tarjoa automaattitulkintoja. Kirjailija Vladimir Nabokovin on todennut, että sana ”todellisuus” on käyttökelvoton ilman lainausmerkkejä. Taiteilijat ovatkin mestarillisia todellisuuksien luojia, venyttäjiä ja välittäjiä. Kyky kuvitella on ihmisen perusominaisuus, jonka voi ottaa käyttöön missä ja koska vaan ja jota voi rikastuttaa pujahtamalla sisään niistä monista ovista, joista taiteilijat viittoilevat astumaan peremmälle.

Näyttelyssä on teoksia 50 taiteilijalta: Adel Abidin, Petri Ala-Maunus, Ville Andersson, Elina Brotherus, Eeva-Riitta Eerola, Erno Enkenberg, Anna Estarriola, Susanne Gottberg, Alvar Gullichsen, Bo Haglund, Ilkka Halso, Markus Heikkerö, Tiina Heiska, Niilo Hyttinen, Petri Hytönen, Alpo Jaakola, Minna Jatkola, Anita Jensen, J.A. Juvani, Pekka Jylhä, Anssi Jääskeläinen, Otto Karvonen, Pekka Kauhanen, Markku Keränen, Markku Laakso, Ilkka Lammi, Jani Leinonen, Juhani Linnovaara, Pekka Luukkola, Susanna Majuri, Elina Merenmies, Jarmo Mäkilä, Jussi Niva, Sami Parkkinen, Tamara Piilola, Marja Pirilä, Markus Rissanen, Stiina Saaristo, Charles Sandison, Kim Simonsson, Mari Sunna, Iiu Susiraja, Päivi Takala, Pasi Tammi, Antti Tanttu, Anne Tompuri, Miikka Vaskola, Kari Vehosalo, Viggo Wallensköld, Henry Wuorila-Stenberg.

^{Kuva ylhäällä: Petri Hytönen, Kylässä, vesiväri ja mustesuihkutuloste paperille, yksityiskohta, 2005. Kuva: Jussi Tiainen. © Heinon taidesäätiö
Kuva etusivun bannerissa:  Pekka Jylhä, Sirkus, täytetty valkoinen porsas, eri suuntiin pyörivä pallot, 1999-2000. © Heinon taidesäätiö}

^{J.A. Juva, Gerbera, pigmenttivedos, 2017.
 © Heinon taidesäätiö}

Rakkaudella, Heino-video

Katso elokuvaohjaaja Jan Ijäksen tuottama dokumentti Rakkaudella, Heino (2018) Heinon taidesäätiöstä ja sen lahjoituskokoelmasta ja syntyhistoriasta.

Muksuboxi

Muksuboxi on suunniteltu perheiden, päiväkotien ja alkuopetuksen ryhmien taidenäyttelykäynnin tueksi. Fyysisesti muksuboxi löytyy Oulun taidemuseon 2. kerroksen näyttelytilasta ja renkaallisen tehtävälaatikon saa ottaa mukaansa kierrokselle. Laatikosta löytyy ohjeet ja materiaalit neljän taideteoksen yksityiskohtaisempaan toiminnalliseen tarkasteluun lasten kanssa. Linkissä olevat ohjekortit löytyvät muksuboxista, mutta voit halutessasi tutustua tehtäviin jo etukäteen. Muksuboxeja on taidemuseolla kolme ja voit halutessasi varata ne käyttöösi (esim. päiväkotiryhmän tullessa vierailulle) asiakaspalvelustamme. Tutustu Jaetut unet Muksuboxi-materiaaliin.

Kuvasuunnistus

Kuvasuunnistus on yksityiskohtien etsintätehtävä lapsille ja lapsenmielisille. Tehtävämoniste tulee tulostaa valmiiksi ennen taidemuseolle saapumista. Taidemuseon asiakaspalvelusta saat lainaan kirjoitusalustoja sekä tarvittaessa lyijykyniä. Monisteen yksityiskohtakuvat on otettu Jaetut unet –näyttelyn 2. kerroksen teoksista ja moniste soveltuu alakoululaisille joko yksin tai pareittain tehtäväksi. Muistattehan kuitenkin pitää turvavälin taideteoksiin! Tutustu Jaetut unet Kuvasuunnistus-materiaaliin.