Oulun taidemuseon näyttelyvuoden avaa kotimaisen nykykuvanveiston kärkinimiin lukeutuva Kirsi Kaulanen (s. 1969). Porvoossa asuvan taiteilijan side pohjoiseen liittyy Oulussa käytyihin yläaste- ja lukiovuosiin, jolloin ajatus kuvataiteilijakoulutukseen hakeutumisesta selkiytyi. Aivan erityinen suhde Kaulasella on Kolarin Äkäslompoloon, jossa hän käy useita kertoja vuodessa. ”Siellä on minun juurikotini, suvun juuret ja henkiset juuret. Koen, että luonnossa liikkuessani maaston muodot ja metsän geometria taltioituvat kehooni. Veistosteni muodot muovautuvat kehon muistista.”
Vuoden 2016 jälkeen Kaulanen on pitänyt yksityisnäyttelytaukoa keskittyen moninaisiin julkisiin veistoshankkeisiin, kilpailuehdotuksiin ja Oulun taidemuseon näyttelyn valmisteluun. Viiden viime vuoden aikana hän on toteuttanut 11 julkista teosta, joista yksi vielä odottaa paikoilleen installoimista. Tänä ja ensi vuonna valmistuu muun muassa Helsinkiin kaksi julkista teosta. Viime syksyllä mediajulkisuutta toi presidentti Mauno Koiviston muistomerkkikilpailun voitto. Välittäjä-teos tulee sijoittumaan Eduskunta talon läheisyyteen Pikkuparlamentin puistoon.
Oulussa Kaulasta ovat kiehtoneet suuret näyttelytilat. Jokaiseen kolmeen saliin on luotu oma erityinen installaatiomainen kokonaisuutensa, jossa on sekä aivan uusia, ennennäkemättömiä että hieman vanhempia teoksia. Isointa A-salia Kaulanen kuvailee pohjoiseksi äärettömyydeksi, joka vie avaruuden ja ajan kiertokulun maailmoihin. Tilan meditatiivisen äänimaiseman on toteuttanut säveltäjä, muusikko Lauri Porra. Tummasta Tasku-tilasta löytyy puolestaan lepäämään kutsuva Olotila-teos ja ääntä tuottavia veistoksia, jotka Kaulanen on tehnyt yhteistyössä säveltäjä, muusikko Teho Majamäen kanssa. Veistokset soivat tilassa yhteen Majamäen äänimaiseman kanssa. Tiloista pienintä, C-salia, hallitsee männynoksista rakennettu korkea veistos Sammas, joka viittaa suomalaisen mytologian maailman pylvääseen, taivaankannen ja maan yhdistäjään.
Kirsi Kaulanen tunnetaan äärimmäisen taidokkaista, ornamentaalista runsautta ja keveyttä yhdistävistä laserleikatusta teräksestä valmistetuista veistoksista, joiden skaala vaihtelee monumentaalisista konstruktioista lähikatseen muototutkielmiin. Teräksen välkkeen rinnalla näyttelyssä on muutamia erilaisista puumateriaaleista toteutettuja teoksia. Vuodesta 2017 Kaulasen kanssa yhteistyötä tehnyt valaistussuunnittelija Sara Leino on tärkeässä roolissa teosten tilaan laajentuvan olemuksen, muotojen kerrannaisvaikutusten ja tunnelmien luomisessa. Materian ja aineettomuuden vuorovaikutus syntyy ympäristön, pintojen, valojen, varjojen, heijastusten, äänten ja katsojien liikkeiden kokonaisuudesta.
Seinälle, kattoon ja lattialle levittäytyvät veistokset ovat kuin eläviä organismeja ja tuntemattomia universumeja. Kaulasen taiteessa kaikki palautuu luontoon, joka on meissä ja ulkopuolellamme. Tuosta yhteydestä ja ymmärryksestä löytyy ehtymätön luovuuden lähde ja olemassaolon ehto. Nuoruusvuosina Oulussa Luontoliiton toiminnan kautta aktivoitunut luontorakkaus on kasvanut ja syventynyt elämänmittaiseksi luonnon puolustusprojektiksi taiteen keinoin. Suomen luonnon uhanalaiset kasvit puskevat toivon juuria ja uutta kasvua Kaulasen teoksissa.
Kuva ylhäällä: Geysirit, 2016–2021, kiiltohehkutettu ruostumaton teräs, valo. Kuva: Mika Friman.
Kuva bannerissa: Motus 1–3, 2021, ruostumaton teräs, valo, ääni. Kuva: Mika Friman.
