OULUN TAIDEMUSEO I Oululaisen kuvanveistäjä Riitta-Alina Helevän (s. 1951) teosten lähtökohtana on koko 40-vuotisen uran ajan ollut maisema. Taiteen tekeminen on Helevälle kysymyksiä ja ikuista etsimistä. Laaja elämäntyönäyttely kokoaa yhteen taiteilijan tuotantoa Taideteollisen korkeakoulun opinnoista nykypäivään. Veistosten lisäksi näyttelyssä nähdään sirpalemaisia tilallisia teoksia kaikenlaisista materiaaleista. Leikki, hämmästely ja lumoutuminen ovat Helevän voimavara.

OULUN TAIDEMUSEO I Oulun Tuirassa puolivuosisataa kuvataiteilijana vaikuttanut Martti Tarvainen jätti pysyviä jälkiä kotikaupunkinsa ja lähialueen julkiseen taiteeseen useiden veistosten ja reliefien tekijänä, mutta hänet tunnetaan myös pätevänä taidemaalarina, jota kiinnosti miljöökuvaus ja luonnonmaisemat, erityisesti vesiaiheet. Nähdä ja eläytyä -näyttely on postuumisti Tarvaisen ensimmäinen yksityisnäyttely Oulun taidemuseossa.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | De Urbe Uloa – maalauksia Oulun kaupungista näyttely esittelee Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmissa olevia maalauksia. Suurin osa maalauksista ei ole ollut aiemmin esillä. NÄYTTELY ON SULJETTU 3.8.2023

TIEDEKESKUS TIETOMAA I Titanosaurukset olivat suurimpia koskaan maan päällä kulkeneita eläimiä. Mahtavassa 3D-elokuvassa seurataan näiden eteläisellä pallonpuoliskolla liitukaudella eläneiden upeiden pitkäkaulaisten sauropodien elinkaarta aina munasta suuriksi jättiläisiksi.

TIEDEKESKUS TIETOMAA | Aurora borealiksella tarkoitetaan Pohjoisella pallonpuoliskolla yötaivaalla nähtävää värikästä valonäytelmää, joka tunnetaan tutummalla nimellä revontulet. Tietomaan tornissa esitettävän Aurora Borealis -videoesityksen on kuvannut Thomas Kast pääosin Pohjois-Pohjanmaalla.

TIEDEKESKUS TIETOMAA I Hyppäätkö yhtä korkealle kuin lohi tai osaatko saalistaa kuin sammakko? Miltä metsä tuoksuu tai miten suokukko tanssii? Uskallatko tarkastella mikroskoopilla monijalkaisia ystäviämme? Toiminnallisessa Eläinten jäljillä -näyttelyssä on lupa heittäytyä eläimen rooliin ja kokea ainutlaatuisia elämyksiä. Näyttely tutustuttaa Oulun seudun luontoon ja eläimiin. Se kuljettaa kävijää kaupungin vilskeestä, meren ja suon kautta metsän keskelle. Vastaa luonnon kutsuun ja hyppää mukaan hämmästyttävään seikkailuun!

TIEDEKESKUS TIETOMAA | Tietomaan 30-vuotisjuhlanäyttely Parasta aikaa! täyttää koko tiedekeskuksen neljännen kerroksen. Näyttelyssä pääsee pelaamaan, kisaamaan ja testaamaan yksin tai joukolla monenlaisia eri lajeja ja laitteita.

TIEDEKESKUS TIETOMAA | Sattuma ja todennäköisyys ovat läsnä meidän elämässämme joka päivä. Niistä puhutaan, niitä ihmetellään ja niille nauretaan. Näyttelyssä sattumien ja todennäköisyyksien maailmaan sukelletaan käytännönläheisesti. Olisiko sinun lottorivillesi osunut joskus päävoitto? Kuinka vahvoja ovat päivittäin käyttämäsi salasanat? Kuinka vaikeaa on kassakaapin numerokoodin murtaminen?

TIEDEKESKUS TIETOMAA | Tietomaan uusi vetonaula on kylmäpäisyyttä ja rohkeutta vaativa vaijeripyörä. Avoimeen aulaan on kolmannen kerroksen korkeudelle viritetty vahva vaijeri, jonka päällä uskaliaimmat voivat ajaa erikoisvalmisteisella polkupyörällä. Vaijerin korkeus lattiapinnasta on huimat seitsemän metriä ja pyöräiltävä matka on 12 metriä. Uskallatko kokeilla?

OULUN TAIDEMUSEO I Millaista maailmaa taiteilijat katselivat 100 vuotta sitten? Entä vaikuttiko sukupuoli taiteilijan asemaan Suomessa? Näyttely avaa näkymiä Pohjois-Pohjanmaan alueelle linkittyvien taiteilijoiden tuotantoon ja elämään. Näyttelyn taiteilijat ovat Karoliina Otava (1901–1990), Olga Nordström (1902–1981), Laila Karttunen (1895–1981), Lyyli Kaurila (1896–1987), Hilja Tolvanen (1879–1959) ja Hilja Palomäki (1902–1994).

OULUN TAIDEMUSEO I The Cleaners on teatterillinen videoinstallaatio, joka käsittelee dokumenttiteatterin ja fiktiivisen tarinankerronnan keinoin siivoojina työskentelevien maahanmuuttajien kokemuksia ja yhteiskunnallista asemaa Suomessa.

TIEDEKESKUS TIETOMAA | Lentoon-elokuva vie katsojat mukaan uskomattomalle matkalle lintujen siivellä kautta koko maailman. Eri lintulajien muuttomatkoja seurataan vallankumouksellisen 3D-kameratekniikan avulla, jolloin syntyy tunne, että lentäisimme oikeasti lintujen mukana.

OULUN TAIDEMUSEO | Näyttely esittelee suomalaisten museokokoelmien tanssia, tanssillista liikettä ja ruumiillisuutta kuvaavia teoksia 1800-lopulta nykypäivään. Tekniikat, ihanteet ja ilmaisutavat vaihtelevat, mutta liike jatkuu meissä ja tässä ajassa. Näyttelyn alkuperäiskonseptin on tuottanut HAM Helsingin taidemuseo.

OULUN TAIDEMUSEO | Haapajärveltä lähtöisin olevan Marika Maijalan (s. 1974) kuvissa seikkailevat sympaattiset henkilöhahmot ja arkiset tilanteet rönsyilevät satumaisiin maailmoihin. Oulun taidemuseon kokoama kiertonäyttely esittelee taiteilijan kuvitusoriginaaleja, luonnoksia ja pienikokoisia teoksia.

TIEDEKESKUS TIETOMAA | Näyttelyssä keskitytään tarkastelemaan meren ja ihmisen vuorovaikutusta, ja sukelletaan kirjaimellisesti pinnan alle ottamaan selvää ihmisen toiminnasta merten äärellä ja niiden virroissa.

TIEDEKESKUS TIETOMAA | Ilman valoa olisi pimeää. Ilman valoa ei olisi värejä. Ilman valoja ei olisi meitä ihmisiä. Ilman valoa ei olisi elämää. Valoa on kaikkialla ja sen vaikutus ulottuu kaikkialle. Näyttely Valon ja varjon viehätys esittelee valoa luonnonlakien, keksintöjen, illuusioiden ja hahmopsykologian näkökulmista, mutta on silti vain pieni osa valon ihmeellisestä maailmasta. Aihetta lähestytään käyttämällä valoa taiteen keinoin tieteeseen yhdistäen.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Joulu tulee museoon ja kietoo sen ihanan rauhalliseen joulutunnelmaan. Eri aikakausien mukaan sisutetut huoneet on jälleen koristeltu kuhunkin tyyliin sopivin koristein ja joulukukin.

MERIMIEHENKOTIMUSEO | Merimiehen kodin huoneet ja ikkunat on koristeltu tuomaan joulutunnelmaa. Museoon on vapaa pääsy.

OULUN TAIDEMUSEO | Raimo Törhösen (s. 1960) näyttely raottaa näkymiä taiteilijan tuotantoon vuosien varrelta. Törhösen maalausten keskeisiä aiheita ovat ihmiset ja eläimet, erityisesti koirat. Kuvattavan läsnäolon tai muiston taitavasti tavoittavissa teoksissa on usein kyse olemassaolon hauraudesta, arvoituksellisuudesta ja kauneudesta.

OULUN TAIDEMUSEO | Mitä tapahtuisi, jos kuvittelisimme enemmän? Kaija Hinkulan (s.1984) PLAY kutsuu katsomaan jokapäiväistä ympäristöä toisenlaisesta vinkkelistä. Hinkulan taiteellinen työskentely paikantuu laajennetun maalauksen kontekstiin, jossa perinteinen kaksiulotteinen maalaus levittäytyy tilalliseksi kokemukseksi.

OULUN TAIDEMUSEO | Elinaikanaan liminkalaisella taidemaalarilla Vilho Lammella (1898–1936) oli vain yksi yksityisnäyttely Oulussa vuonna 1931. Hänen tuotantonsa pääsi näyttävämmin esille vasta myöhempinä vuosikymmeninä järjestetyissä muistonäyttelyissä. Lakeuden maalarin omaperäinen taide on sittemmin löytänyt laajasti ihmisten sydämiin.

OULUN TAIDEMUSEO | Naivistista maalauksistaan tunnettu Lea Pihkala menehtyi äkillisesti kesällä 2021 Oulussa 85-vuotiaana. Hänen perikuntansa on lahjoittanut lokakuussa Oulun taidemuseon kokoelmaan viisi taiteilijan maalausta. Pirteät teokset ovat nyt esillä taidemuseon Satula-tilassa.

OULUN TAIDEMUSEO | Aila Ahmakallion (s. 1984) valokuvanäyttely esittelee drag king -ilmiötä muotokuvan keinoin. Drag on sukupuolen esittämistä, ja dragkuningas eli drag king on maskuliinisuudesta esityksen tekevä ristiinpukeutuja. Ahmakallion kuvat tutkivat sukupuolen ja maskuliinisuuden ilmaisukeinoja huumorin kautta ja aiheella leikitellen.

TIEDEKESKUS TIETOMAA | Maailmankaikkeuden salaisuudet on huikea matka suuren hiukkaskiihdyttimen sisuksiin ja sitä kautta perimmäisten kysymysten äärelle. Samalla elokuva esittelee joitakin tieteenhistorian suurimpia henkilöitä, kuten Galilein, Pasteurin sekä Curien.

OULUN TAIDEMUSEO I Kuvanveistäjä Kirsi Kaulasen (s. 1969) käsissä laserleikattu teräs on elävä organismi, pieni maailmankaikkeus, lumouksen lähde. Materian ja aineettomuuden vuorovaikutus, muodot, valot, varjot, heijastukset ja äänet synnyttävät ainutkertaisia tila- ja aistikokemuksia.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Hätämaan tietäjä kiertonäyttely kertoo Juho Luomajoen (1843–1914) elämästä. Hän oli aikansa kuuluisuus. Lääkintätaitojensa ja maagisten kykyjensä lisäksi Luomajoki oli aikansa radikaali ja suuri persoona, jonka elämästä ei käännekohtia puuttunut.

OULUN TAIDEMUSEO I Lumipalloefekti on pohjoissuomalaista nykytaidetta esittelevä näyttely, jonka taiteilijat valitaan avoimen haun kautta tammikuussa 2021. Aluenäyttelyä ovat järjestäneet vuorollaan vuodesta 2012 lähtien Oulun, Rovaniemen, Kemin ja Aineen taidemuseo. Näyttelyn kuratoinnista vuonna 2021 vastaa taiteilija–kuraattori Pauliina Leikas.

OULUN TAIDEMUSEO | Kahden oululaistaiteilijan, valokuvaaja Marcos Katzin ja kirjailija Minna Mikkosen, yhteistyönä syntynyt runoista ja valokuvista koostuvan näyttelyn teokset ovat osa taiteilijoiden yhdessä toteuttamaa Sinä kutsut minut -taidekirjaa. Näyttely on esillä Reppu-tilassa.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Pienoisnäyttely on toteutettu yhdessä paikallisten LEGO-harrastajien eli Palikkatakomon kanssa. Esillä on muun muassa palikoista rakennettu Oulun ydinkeskusta.

KIERIKKI | Venäläinen Boris Jeflov (1926–2013) oli tuottelias taidemaalari, graafikko ja venäläisen maaseudun kuvaaja. Kierikkikeskuksen päärakennuksessa 14.6.–31.12.2021 esillä olevan näyttelyn kokoamisesta vastaa Jeflovin poika, Aleksandr Eflov. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Jeflovin teoksia nähdään Suomessa yksityisnäyttelyssä.

TIEDEKESKUS TIETOMAA | Näyttely esittelee metallien roolin jokapäiväisessä elämässämme ja kertoo metallien tarinan alkuräjähdyksestä nykypäivään. Modernin ajan mukavuudet kätkevät taakseen sen, että kasvavat kaupungit ja yhteiskunnat ovat täysin riippuvaisia maaperämme mineraaliresursseista.

TIEDEKESKUS TIETOMAA | Australian pohjoisosa on äärimmäisyyksien maa. Tasankoja vartioivat puhvelit ja myrkkykäärmeet, mutta alueen ehdottomia valtiaita ovat elävät dinosaurukset: makean veden krokotiilit. Ne ovat vaeltaneet maan päällä lähes muuttumattomina yli 200 miljoonaa vuotta.

OULUN TAIDEMUSEO | SUPERNATURAL pohtii ihmisyyttä ja sen tulevaisuutta, ihmisen suhdetta muihin elollisiin ja teknologisesti tuotettuihin kumppaneihin. Iso kysymys on, minkälaiseksi tämän yhteisen pallon elinehdot muodostuvat.

OULUN TAIDEMUSEO | Näyttely koostuu taidemuseon asiakkaiden naivistisen Rento meininki -näyttelyn Ilopyydys-pajatilassa tekemistä miniatyyriteoksista.

OULUN TAIDEMUSEO | Näyttely täynnä veikeitä maalauksia ja veistoksia. Esillä on Heinäsen taidesäätiön lahjoitusteoksia ja taidemuseon omia hankintoja.

OULUN TAIDEMUSEO | Kuvanveistäjä Inka Niemisen (s. 1971) veistosinstallaatioissa yhdistyvät käsin tekemisen ikiaikainen vietti ja lumous, maanläheiset, ekologiset materiaalit, kuten lampaanvilla, puunjuuret ja polttamaton savi, sekä innovatiivinen, tutkiva lähestymistapa materiaaleihin.

TIEDEKESKUS TIETOMAA | Jättielokuva esittelee koko lentävän eläinjoukon jännittävän kauneuden aina nopeimmista metsästyshaukoista taitavimpiin hyönteisiin ja yölentäjistä, kuten pöllöistä ja lepakoista, todellisiin pitkänmatkan lentäjiin. Kenellekään ei jää epäselväksi, kuinka kiehtova ja ällistyttävä on tarina lentävistä eläimistämme – ilmojen valtiaista!

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Kaupungin laidalla oli paikka, jossa asui liuta lapsia. Koti ei ollut aina hääppöinen ja leikkikalut olivat omatekoisia. Kaupungissa oli myös tori, kauppa ja koulu. Rautatien tulo muutti entisen merikaupungin moderniksi teollisuuskaupungiksi. Toiminnallinen näyttely kertoo lasten elämästä Oulussa ennen vanhaan. SULJETTU TOISTAISEKSI

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Montako esinettä tarvitaan kokoelmaan? Entä voiko keräilyharrastus lähteä lapasesta? Näyttely tuo esille Luupin henkilökunnan keräilykokoelmia. Pienoisnäyttely infotilassa.

TIEDEKESKUS TIETOMAA | Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme. Uusi näyttely tarjoaa kukkuroittain tietoa ruoasta: paljonko kanaa syömme sekunnissa, miten liha päätyy kauppojen hyllylle, paljonko aivosi syövät, miten mikroaaltouuni toimii? Ruoasta on tullut yksi aikamme tärkeimmistä kysymyksistä. Emme saa unohtaa, että elämänlaatumme riippuu siitä, mitä pistämme lautasellemme. Näyttelyn tuottaja on Tiedekeskus Techmania (Tšekki).

OULUN TAIDEMUSEO | Juhlanäyttelyssä on mukana edesmenneitä ja nykyisiä kansantaiteilijoita meiltä ja muualta sekä teoksia nykytaiteilijoilta. Näyttelyn teokset ovat omaäänisiä ja uniikkeja, mutta niillä on myös yhteisiä teemoja ja tyylipiirteitä.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Kirkon lattian alle hautaaminen oli yleistä 1700-luvun loppupuolelle saakka. Miten vainajat valmisteltiin arkkuihinsa? Mitä tutkimus kertoo muumioituneen kirkkoherra Rungiuksen elintavoista? Näyttely kertoo kuoleman kohtaamisesta ja hautaamisen tavoista 1200–1800-luvuilla.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Huolella haudatut -näyttelyn rinnakkaisnäyttely, joka keskittyy ajanjaksoon myöhäiskeskiajalta 1800-luvulle ja esimerkkinä Keminmaa. Pienoisnäyttely museon infotilassa

OULUN TAIDEMUSEO | Ellen Thesleff (1869–1954) eli taiteelleen ja hänen taiteensa elää yhtä aistivoimaisena ja vapautuneena kuin luomisensa hetkenä.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Näyttely vie Suomen pakolaishistoriaan osana eurooppalaista ja globaalia pakkomuuttoa. Samalla kysytään, miltä pakolaisuus tuntuu ja mitä siitä jää perinnöksi. Siitä kertovat niin nykypakolaiset kuin 1900-luvun pakolaiset ja evakot.

OULUN TAIDEMUSEO | Sijoiltaan avaa universaaleja ja yksityisiä näkökulmia suomalaiseen sotapakolaisuuteen ja nykyiseen maasta- ja maahanmuuttoon.

OULUN TAIDEMUSEO | Taiteilijat ovat mestarillisia todellisuuksien luojia, venyttäjiä ja jakajia. Noin viidenkymmenen taiteilijan teoskokonaisuudessa voi sukeltaa mielikuvien, näkemysten ja kuvitelmien meressä ja hellittää hetkeksi arkitodellisuudesta, joka sekin on toisinaan ”aika surrealistista”.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Mitä kaikkea mahtuukaan oululaisen sähköliikkeen 110 vuoden historiaan? Pohjoisen Suomen sähköistämistä, tyytyväisiä asiakkaita ja paljon, paljon muuta. Alkutalven valoisin näyttely odottaa sinua. Pienoisnäyttely.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Minkälaisia aarteita löytyy oululaisten kotien kätköistä? Onko aarteesi lapsuuden nuhjuiseksi halattu lelu vai perinnöksi saatu taulu tai koru? Jokaisen aarre on omanlaisensa ja siihen liittyvä tarina voi olla hyvin henkilökohtainen. Minun aarteeni -näyttely kertoo siitä, mikä on oululaisille tärkeää.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Lokakuussa vuonna 2019 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Neuvostoliiton valtionpäämies Mihail Gorbatšov puolisoineen vieraili Oulussa. ”Gorban” vierailu sai massat liikkeelle kaupungin keskustassa. Näyttelyssä aikalaiset muistelevat ainutlaatuista kohtaamista. Missä sinä olit, kun Gorba piipahti Oulussa? Pienoisnäyttely.

OULUN TAIDEMUSEO | Tukka hyvin, kaikki hyvin! Hiukset eivät todellakaan ole yhdentekevä asia ihmiselämässä tai taiteessa. Hiukset kuuluvat kehoon, mutta muodostavat oman erityisen kokonaisuutensa. Kuvataiteilijoille hiuksilla on yllättävänkin voimakas symboliarvo materiaalina, mutta myös tarinoiden, merkitysten ja mielikuvien kantajana.

OULUN TAIDEMUSEO | Valokuvataiteilija Kati Leinosen vuosina 2015–17 kuvaama Äimärautio-kokonaisuus kertoo ihmisen ja hevosen suhteesta, rinnakkaiselosta ja kohtaamisista valokuvaa, videota ja ääntä hyödyntäen. Seitsemänvuotiaana ratsastusharrastuksen aloittanut ja edelleenkin lähes päivittäin ratsastava Leinonen tuntee läheisesti hevosihmisten moni-ilmeisen yhteisön ja hevosharrastuksen nykymuodot.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Puuhevosia pienoisnäyttelyssä. Pohjois-Pohjanmaalla rakastetaan museoita. Jokaisessa kunnassa tai kaupungissa on ainakin yksi kertomassa paikkakuntansa historiaa. Tällä kertaa oppaanamme maakuntakierroksella ovat puuhevoset, joita on saapunut sen joka kolkalta. Ostettuja tai oman vaarin veistämiä. Hyppää kyytiin. Pienoisnäyttely.

OULUN TAIDEMUSEO | Oulun taidemuseossa on Suomen merkittävin Vilho Lammen (1898–1936) maalausten kokoelma. Se vahvistui NCC Suomi Oy:n lahjoittamalla kookkaalla panoraamamaisemalla vuonna 2018.

OULUN TAIDEMUSEO | Oulun taidemuseo on saanut merkittävän testamenttilahjoituksen oululaissyntyiseltä, Helsingissä vaikuttaneelta hammaslääketieteen tohtorilta, kuvataiteen ystävältä Maija-Liisa "Maikki" Niemeltä.

OULUN TAIDEMUSEO | Tekstiilitaiteilija Helena Kaikkonen (s. 1959) käsittelee materiaalilähtöisissä teoksissaan aikaa, elämän haurautta ja voimaa sekä pohjoista luontoa.

OULUN TAIDEMUSEO | Outi Pieski (s. 1973) on saamelainen kuvataiteilija, jonka herkkien maalausten lähtökohtana on kotiseudun tunturiluonto ja paikkoihin liittyvät jaetut kertomukset, kosmologia ja historia.

OULUN TAIDEMUSEO | Laaja retrospektiivinen näyttely esittelee keskeistä tuotantoa 1970-luvulta nykyhetkeen. Vuosikymmeniin mahtuu erilaisia tyylillisiä periodeja, mutta värien ilmaisevuudella ja aistikkailla rinnastuksilla on aina ollut suvereeni päärooli suurissa abstrakteissa maalauksissa.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Kuopiolaisen Raija Laitisen valmistamat kolmiulotteiset tuokiokuvat vievät museovieraat vuoteen 1830 Haminanlahden kartanoon. Näyttelyn pienoismaailmat johtavat katsojansa von Wrightin taiteilijaveljesten lapsuusmaisemiin ja -tunnelmiin. Pienoisnäyttely.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Marraskuussa 1808 nuorella, noin 17-vuotiaalla, sotilaalla oli rankkaa. Hän oli juuri ylittänyt vaativissa olosuhteissa Oulujoen ja häntä vaivasi kulkutauti. Lopulta hän tuupertui maahan ja päätyi multiin yhdessä monen muun kohtalotoverinsa kanssa. Nyt hänen tarinansa nousee päivän valoon näyttelyssä, jossa pohditaan, millaista oli olla nuori Suomen sodan sotilas. Pienoisnäyttely.

OULUN TAIDEMUSEO | Näyttely esittelee taiteilijan 2000-luvun tuotantoa. Mukana on mm. uusia videoteoksia, papanoista tehty installaatio sekä Rapinojan kenties tunnetuimpia ja rakastetuimpia teoksia, vaatteita ja asusteita Luonnon Garderobi -sarjasta. Luonto työtoverina edellyttää vuodenkiertoon rytmittyvää työskentelytapaa; syvällinen luontosuhde ja luonnontuntemus näkyvät suvereenina yhteistyönä maan ja veden eliökunnan kanssa.

OULUN TAIDEMUSEO | Mikä sai alkunsa vuonna 1979 Oulussa? Kuka oli sotkamolainen Toivo Ruokko, sähköteekkari josta tuli hetkeksi maailman juhlituin teknologiaguru ja yritysjohtaja? Tekikö Toivo Ruokko Suomen yrityshistorian karuimman konkurssin, vai mitä Toivolle tapahtui?

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Oiva Toikan linnut ovat päätyneet suomalaisiin koteihin ja maailmalle monella eri tavalla. Museon pienoisnäyttelyssä esillä olevat reilut 80 lintua ovat yksityishenkilön kokoelmasta. Mukana on myös muutama lintu Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmista. Vaikka lintulaji on sama, voi lintu näyttää hieman erilaiselta; jokainen Toikan lintu on uniikki!

OULUN TAIDEMUSEO | Ateneumin taidemuseon/Kansallisgallerian tuottama Moderni nainen esittelee neljä 1900-luvun alun merkittävää taiteilijaa Ateneumin kokoelmista: Helene Schjerfbeck, Ellen Thesleff, Sigrid Schauman ja Elga Sesemann. Näyttely paneutuu modernin naisen rooliin aikakauden yhteiskunnallisten, poliittisten ja kulttuuristen muutosten keskellä.

OULUN TAIDEMUSEO | The Great Escape on kertomus siitä, miten ihminen on vähitellen etääntynyt luonnosta, maisema muuttunut näyttämöksi ja ihmisyys roolileikiksi. Oululainen Anni Kinnunen on usein itse kameransa kohteena, mutta teokset eivät ole omakuvia.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Keräilykärpänen puraisi oululaispariskuntaa kuutisen vuotta sitten. Marko Laukkasen ja Susanna Hyykosken kahvikuppikokoelma käsittää tällä hetkellä satoja Arabian valmistamia kahvikuppisettejä. Ajallisesti keräilyn kohteena ovat 1960–1970-lukujen tuotteet. Nostalginen retroaika kiehtoo.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | OSAOn jalometallialan artesaaniopiskelijat ovat saaneet inspiraation koruihinsa Pohjois-Pohjanmaan museosta. Näin ovat syntyneet esimerkiksi näyttävät hopeakorut Helinä, Veden aarre ja Luna Flowers.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Itsenäisyytensä alkutaipaleella maamme ajautui katkeriin taisteluihin. Sisällissodassa vastakkain olivat nuoren Suomen omat kansalaiset: punaiset ja valkoiset. Taistelut olivat lyhyet mutta sitäkin repivämmät ja kansakunnan eheytyminen on kestänyt vuosikymmeniä.

OULUN TAIDEMUSEO | Suomen laajimmassa yksinomaan graffititaiteeseen keskittyvässä museonäyttelyssä on asennetta! Graffititaiteilija Jouni ”Psyke” Väänäsen kuratoima kokonaisuus esittelee parikymmentä vahvaa tekijää mukaan lukien oululaisia graffareita sekä alan kansainvälisiin huippuihin kuuluvan saksalaisen Claudia ”MadC” Walden.

TIEDEKESKUS TIETOMAA | Vauhdikkaassa näyttelyssä yleisö pääsee kokeilemaan omia fyysisiä kykyjään monissa hauskoissa laitteissa, jotka esittävät tulokset erilaisten eläinten näkökulmasta.

OULUN TAIDEMUSEO | Sarjakuva- ja kuvitustaide ovat päivittäin läsnä jokaisen suomalaisen elämässä, mutta sarjakuva on myös oma taidemuotonsa, jolla on ollut ja on vaikutusta kuvataiteeseen ja taiteen tekijöihin. Oulun sarjakuvakeskuksen tuottamassa moni-ilmeisessä kokonaisuudessa nähdään mm. Max Anderssonin, JP Ahosen, Kaisa & Christoffer Lekan ja Harri Filpan näyttelyt.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Kukkia ja enkeleitä -näyttely esittelee Pohjois-Pohjanmaalla vaikuttaneiden, kansanomaista maalausperinnettä edustaneiden taiteilijoiden töitä. Näyttely pohjautuu tutkija ja konservaattori Marko Kaston tutkimuksiin ja kartoituksiin.

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Neiti Aurora kutoi sulhaselleen kirjovirkkauksella turkinvyön 1910 ja Maria Castrén valmisti sulhaselleen silkkisamettisen taskukellon alusen 1859. Vastaavasti sulhaset kaiversivat morsiamilleen hienoja rukinlapoja tai ostivat silkkishaaleja.

OULUN TAIDEMUSEO | Suomen Biotaiteen Seura ry:n ja Oulun taidemuseon tuottama kansainvälinen nykytaidenäyttely tarkentaa katseen ihmisen luontosuhteeseen ja muuttuvaan ympäristöön.

Vapaa pääsy taidemuseoon 19.9.–12.11.

OULUN TAIDEMUSEO | Oululaisten Minna-Liisa ja Jouni Kostaman taidekokoelmaan on hankittu keräilijöidensä näköistä, kodin sisustukseen soveltuvaa kuvataidetta. Yli kaksikymmentä taideteosta käsittävässä lahjoituskokoelmassa on näkyvissä alueellinen ja kansainvälinen ulottuvuus.

Vapaa pääsy taidemuseoon 19.9.–12.11.

OULUN TAIDEMUSEO | Hugo Simbergin grafiikkaa Ismo ja Mervi Sirénin taidekokoelmasta. Laajaan graafiseen tuotantoon kuuluu muoto- ja henkilökuvia, maisemia sekä taiteilijalle tyypillisiä kuolema- ja piruaiheita

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO | Käsityöt ovat suomalaisten suosikkiharrastus. Varsinkin tekstiilikäsitöitä tehdään usein mallien, ohjeiden ja sääntöjen ohjaamana. Samoilla työtavoilla, materiaaleilla ja välineillä voi tehdä myös taidetta. ITE käsillä osoittaa, miten kiehtovaa jälkeä syntyy, kun käsityötä ohjaa villi luovuus ja itseilmaisun into.

Valokuvaaja Esko Männikön ennennäkemättömän laaja, koko taidemuseon täyttävä yksityisnäyttely vetää yhteen neljän vuosikymmenen parhaat otokset täydennettynä aivan uudella materiaalilla. Omien sanojensa mukaan loputonta omakuvaa tekevä Männikkö metsästää absoluuttista kauneutta ja täydellistä sommittelua.