Outi Pieski – Čuolmmadit

OULUN TAIDEMUSEO | 2.2.–2.6.2019

Outi Pieski (s. 1973) on saamelainen kuvataiteilija, jonka herkkien maalausten lähtökohtana on kotiseudun tunturiluonto ja paikkoihin liittyvät jaetut kertomukset, kosmologia ja historia. Viime vuosien maalauksissa Pieski on tarkentanut katseensa maanpinnan alkuvoimaiseen ja yksityiskohtaiseen struktuuriin; metsän aluskasvillisuuteen, eläinten turkkeihin, lintujen höyheniin tai turvekammien turvepeitteeseen.

Čuolmmadit on pohjoissaamea ja tarkoittaa "solmia useita solmuja". Näyttelyn nimi viittaa suurikokoiseen installaatioon Kokoontuminen – Čohkiideapmi (20172019), jonka lähtökohtana ovat olleet saamenpuvun huivien solmitut hapsut. Värikkäästi polveileva tilateos kutsuu katsojat osallistumaan saamenpukuisten ihmisten kokoontumiseen, mutta teoksen voi kokea myös abstraktina maisemanäkynä. Installaatio valmistui alun perin tilausteoksena Lontoon Southbank Centreen vuonna 2017 ja sen valmistamiseen osallistui useita saamenkäsityön, duodjin, taitajia. ”Käsityössä on säilynyt kirjoittamaton kulttuuriperintömme. Se on elämänfilosofian arkisto ja tärkeä säilyttää elävänä.”

Outi Pieski on kuvataiteilijana ja saamelaisyhteisön jäsenenä ottanut aktiivisesti kantaa saamelaiskulttuurin dekolonisaatioon, alkuperäiskansojen oikeuksiin ja ympäristökysymyksiin. Maalausten ja tilateoksen lisäksi näyttelyssä on muun muassa valokuvia sarjasta Suukkoja rajoilta – Rájácummá (2017–2018). Valokuvat dokumentoivat Pieskin, runoilija-muusikko Niillas Holmbergin ja taiteilija-aktivisti Jenni Laitin yhteisen ympäristötaideteoksen, joka koostui kahdeksasta eri puolille Tenojoen maisemaa sijoitetusta saamenkielisestä runoteoksesta. Teno on Suomen ja Norjan valtioiden virallinen raja, mutta saamelaisille Deatnu edustaa ikiaikaista rajatonta yhteyttä ja kanssakäymistä. Kantaaottava on myös teos Kolonialistinen metamorfoosi 1852 (2018), joka on omistettu 1900-luvun alussa käytöstä poisjääneelle saamelaisnaisten päähineelle, sarvilakille. Esiäidin sarvilakki - Máttaráhku ládjogahpir on Pieskin ja arkeologi Eeva-Kristiina Harlinin yhteinen tiede- ja taideprojekti, joka nostaa esille saamelaisen naisen historiaa uudesta näkökulmasta. ”Sarvilakki on nyt ajankohtainen, kun monet saamelaiset naiset haluavat käyttää lakkia näyttääkseen tietynlaista kulttuurisen elinvoimaisuuden asennetta ja voimaa.”

Outi Pieskille myönnettiin keväällä 2017 Suomen Taideakatemian palkinto, johon sisältyi näyttely EMMA:ssa syksyllä 2018.  Ensi kesänä Pieski toteuttaa osana Miracle Workers -kollektiivia näyttelyn Suomen Alvar Aalto -paviljonkiin Venetsian biennaaliin. Pieski on saanut 2016 Suomen Taideyhdistyksen William Thuring -palkinnon ja hän oli 2015 Ars Fennica -palkintoehdokkaana. Useita julkisia tilausteoksia saamelaisalueelle toteuttanut Pieski on tehnyt myös Oulun kaupungille prosenttitaideteoksen Sanattomat ilontuojat Vesalan monitoimitaloon Ylikiiminkiin 2010.

Kuvataideakatemiasta vuonna 2000 valmistunut Pieski asuu ja työskentelee isänsä suvun kotiseudulla Utsjoen Dálvadaksen kylässä ja Nummisissa.

Näyttelyn Outi Pieski: Čuolmmadit on tuottanut EMMA – Espoon modernin taiteen museo.

Outi Pieski ja Helena Kaikkonen – Muksuboxi-materiaali päiväkodeille, alkuopetukseen ja perheille.

 

Kuva ylhäällä: Outi Pieski, Kokoontuminen (Falling Shawls), installaation on tehnyt 12 saamalaista naista perinteisellä saamelaisella käsityötekniikalla. Kuva: Mika Friman.

Outi Pieski, Jumaläiti Uksáhkká Pyssynhakkaamasuolla, akryyli ja tekstiili kankaalle, Valtion taideteostoimikunnan kokoelma, 2017. Kuva: Ari Karttunen / EMMA.

Outi Pieski, Kultamaa, akryyli kankaalle, langat, Yle Sápmi, 2013.
Kuva: Ella Tommila  / EMMA.

Outi Pieski, Kokoontuminen (Falling Shawls), installaation on tehnyt 12 saamalaista naista perinteisellä saamelaisella käsityötekniikalla. Kuva: Mika Friman.