Sijoiltaan – Pakolaisuuden arkeologiaa
OULUN TAIDEMUSEO | 29.2.–26.4.2020

Sijoiltaan-näyttelyn teokset ovat syntyneet uudenlaisessa dialogisessa yhteistyöprojektissa, jossa akateemiset tutkijat ja eri alojen taiteilijat ovat perehtyneet samoihin historiallisiin lähdeaineistoihin. Hankkeessa on tutkittu ja työstetty sitä, miten toisen maailmansodan pakolaiset ja evakot ovat tulleet hyväksytyksi tai torjutuksi uusissa yhteisöissään, miten pitkäaikaisia prosesseja pakolaisuus aiheuttaa yksilöiden ja yhteisöjen elämässä ja millaisia kertomuksia muisti niistä rakentaa. Tutkimusaineisto koostuu arkistomateriaalista, muuttajien haastatteluista ja evakkokirjailijoiden kaunokirjallisista teksteistä. Työryhmä on saaneet käyttöönsä Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen ‘Tunnustuksia: Pakolaisuuden hankalat historiat ja muistamisen kulttuurit’ (2017–2021) alkuperäisaineistoja.

Tavoitteena on ollut osallistua nykyisten maahanmuuttajien kotouttamisesta ja kotoutumisesta käytyyn julkiseen keskusteluun. Lisäksi hankkeessa kehitetään historian, kirjallisuuden ja sosiologian tutkimuksen keinoin eettisesti sensitiivisiä tapoja yksilöiden ja yhteisöjen muistojen ja vaikeiden kokemusten tutkimiseen ja esittämiseen. Traumaattiset kokemukset, kuten sotapakolaisuus, jäävät usein sanoittamattomaksi ja siirtyvät affektiivisesti sukupolvelta toiselle, ja ovat siksi vaikeasti tavoitettavia. Tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteistyö voi tuottaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia avata näiden kokemusten jälkiä aineistoissa ja taideyleisössä.  Yhtenä tavoitteena on myös ollut yhteisen kielen löytyminen ja kommunikaation lisääminen akateemisen ja taiteellisen tutkimuksen välillä.

Taidemaalari Antero Kahila on rakentanut näyttelytilaan monumentaalisen antimuotokuvien sarjan vanhojen Suistamon evakkojen paljaista selistä. Teoskokonaisuuteen liittyy muusikko, runoilija Kirsi Poutasen ääniteos. Kuvataiteilija Mika Karhun installaation muoto perustuu luhistuneeseen latoon pienoiskoossa. Ladon sisään on sijoitettu videonäyttöjä, joiden kuvamateriaalina ovat Välimeren ylittäneet, Eurooppaan rantautuneet pakolaiset. Aalto-yliopiston elokuvaleikkauksen professori Anne Lakanen ja (elo)kuvaaja Tahvo Hirvonen ovat työstäneet kolmikanavaisessa videoinstallaatiossaan historiallista kuvamateriaalia toisen maailmansodan ja jälleenrakentamisen ajoilta.

Kuvanveistäjä Heli Ryhänen käsittelee installaatioissaan tilanteita ja olosuhteita, jotka vievät elämäämme odottamattomiin suuntiin. Elämän rajallisuus ja epätäydellisyys, mutta myös luonnon uusiutumiskyky ovat kantavia teemoja. Kuvanveistäjä Anssi Taulu on työstänyt lapsuudenkodin seinällä ollutta maalausta, joka esitti Sortavalan Karjalansiltaa. Teokset liittyvät hänen äitinsä traumaattisiin lapsuuden kokemuksiin ja niiden siirtymiseen seuraaville sukupolville. Taidemaalari Kari Vehosalon maalaukset esittävät verhottuja suomenhevosia. Peitetty hevosen ruho kuvaa hiljaista taakankantajaa. Muotokuvatraditioon asettuva teossarja on metafora väkivallalle, muistamiselle ja hiljaiselle, tukahdutetullekin tiedolle.

Hankkeessa ovat olleet mukana Oulun yliopiston tutkijat FT Outi Autti (sosiologia), FT Seija Jalagin (historia), FL Ilmari Leppihalme (kirjallisuus) ja FT Hanna-Leena Määttä (kirjallisuus).

Pohjois-Pohjanmaan museon aulatilassa on näyttelyn tematiikkaan liittyvä rinnakkainen pienoisnäyttely Sijoiltaan – Pakolaisena omalla ja vieraalla maalla 22.2.–3.5.2020.


Kuva ylhäällä: Mika Karhu, Yön kuultua (installaation yksityiskohta), 2019.
Kuva etusivun bannerissa: Kari Vehosalo, Suomenhevonen I, 2019, öljyväri. Kuva: Jussi Tiainen. 

Anssi Taulu, Kytketty (yksityiskohta), 2019.
Kuva: Anssi Taulu.

Antero Kahila valmistamassa Suistamo-sarjaansa, 2019.
Kuva: Kirsi Poutanen.

 

Heli Ryhänen, Määrittelemättömän aikavälin ennuste, 2018,
rautalanka, pellavapaperi, valaisin, kangas, installaatio, 3 osaa.

Kari Vehosalo, Suomenhevonen I, 2019, öljyväri. 
Kuva: Jussi Tiainen.