Näyttely vie museovieraan Suomen pakolaishistoriaan osana eurooppalaista ja globaalia pakkomuuttoa. Samalla kysytään, miltä pakolaisuus tuntuu ja mitä siitä jää perinnöksi. Siitä kertovat niin nykypakolaiset kuin 1900-luvun pakolaiset ja evakot. Esillä on sana- ja kuvamuistoja ja esineitä, jotka valottavat menetyksiä, siirtymiä ja uuden elämän aloittamista.

Evakkous ja pakolaisuus ovat seurausta ihmisten pakkomuutosta kotiseudultaan väliaikaisesti tai pysyvästi. Sen kokeneet kantavat muistoja ja jälkiä, jotka välittyvät seuraaville sukupolville. Kokemuksista tulee osa perhehistoriaa, usein myös juonne paikalliseen ja kansalliseen historiaan, kuten Suomessa Lapin sodan evakosta tai Karjalan, Petsamon, Kuusamon ja Sallan siirtoväestä.

Ihmiset pakenevat kotiseudultaan ja asettuvat uusille sijoille, eivätkä olot palaa entiselleen, vaikka niin usein ajatellaankin. Pakolaiset ovat aina keskuudessamme.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Oulun yliopiston historiatieteiden kanssa.

Pienoisnäyttelyyn on maksuton pääsy.

Kuva yllä: Miehikkälän tienristeys. Evakot tulevat Munkkalasta. SA-kuva

^{Pakolaisäitejä ja lapsia Kyminlinnassa 1920-luvulla. Kuva: Karjalan Sivistysseura ry, Sampo-tietokanta.}

^{Evakkoja Toijalan asemalla 17.6.1944. SA-kuva.}