Oulun taidemuseon taidehankinnat 2017

Cavén Kari, Tukirangan taipuma

Kari Cavén (s.1954)
Tukirangan taipuma, 2007
kromattu teräsmetallitanko ja -ketjut, karbiinihakaset
87 x 154 x 7 cm
Oulun taidemuseon kokoelma
Teos on hankittu Anttolanhovin  Art & Design, Hengitysliitto r.y:n kokoelmasta

Tukirangan taipuma muodostuu ylälaitaan sijoittuvasta kaarevasta terästangosta, johon liitetyt teräsmetalliketjut risteävät toistensa kanssa alhaalla. "Yläosaan sijoittuva kaareva kromattu terästanko, joka todennäköisesti on alun perin peräisin jostakin huonekalusta, antoi alkusysäyksen tälle teokselle. Sen pohjalta sain idean laskeutuvista teräsketjuista. Tämä oli ensimmäinen ketjuteokseni ja innoitti tekemään sarjan niitä. Materiaalit kulkeutuvat minulle aina erinäisistä lähteistä. Ne viruvat varastossa oman aikansa, kunnes löytävät tiensä toistensa yhteyteen. Esteettiset ratkaisut toimivat työskentelyni perustana. Kun tunnen, että teos on valmis, keksin sille kokonaisuutta vastaavan nimen", kertoo Kari Cavén. Teoskuva Mika Friman.

Homanen Pekka, Kaappi

Pekka Homanen (s.1964)
Kaappi, 2016
vesiliukoinen öljyvärimaalaus kankaalle
126 x 120 x 4,5 cm
Oulun taidemuseon kokoelma
Teos on hankittu Galleria Kajasteesta

Oululainen kuvataiteilija Pekka Homanen avaa Kiusatut -näyttelynsä taustoja: ”Ote radiohaastattelusta vuodelta 2015: Muistan elävästi kiusaajani kasvot. En unohda häntä koskaan edes näiden vuosikymmenten jälkeen. Wikipedian määritelmän mukaan kiusaaminen on toisen suunnitelmallista ja tahallista alistamista onnettomaan ja voimattomaan mielentilaan tapahtuipa se sitten työpaikalla, koulussa, perheessä, ihmissuhteissa tai eläimiin kohdistuen. Teoksillani haluan haastaa katsojan miettimään sitä, mistä kiusaaminen kumpuaa ja miten siihen voisi puuttua."

Kaappi -maalaus syntyi Pekka Homasen kuunnellessa radiosta Harry ”Hjallis” Harkimon haastattelua. Harkimo kertoi, miten kaikki hänen poikansa ovat joutuneet kiusatuiksi isänsä nimen ja aseman vuoksi. Yksi hänen pojistaan oli tungettu jääkiekkoharjoituksissa pukuhuoneen kaappiin. Taiteilija oli juuri maalannut omakuvansa ja huomasi, että hänen työhuoneessaan on vanhoja armeijan kaappeja. Radiohaastattelun pohjalta hän maalasi omakuvansa taustalle tuon kaapiston. Kaapin ovessa olevat kirjaimet viittaavat koulumaailmaan. Pekka Homanen aloitti Kiusatut sarjan maalaamisen vuonna 2016 ja on jatkanut sitä muun muassa puukirjaimista koostuvilla veistoksilla. Haaveena olisi tehdä esimerkiksi koululuokka täyteen puuveistoshahmoja ja yhdessä koululaisten kanssa rakentaa myös yksi hahmo, joka saattaisi olla muista jotenkin poikkeava tai esiin nouseva. Teoskuva Mika Friman.

Lampi Vilho, Lukkarin kaivo

Vilho Lampi (1898–1936)
Lukkarin kaivo, 1930
öljyvärimaalaus vanerille
41,5 x 48,9, kehys 58,5 x 67 x 5,5 cm
Oulun taidemuseon kokoelma
Teos on hankittu Oulunsalon Nuorisoseura r.y:n kokoelmasta

Suomi100-juhlavuoden puitteissa täydennettiin Oulun taidemuseon kokoelman keskeisintä osiota, Vilho Lammen tuotantoa. Oulunsalon Nuorisoseura ry käyttää teosmyynnistä saadut varat oman perinteikkään talonsa peruskorjaukseen, joten teemajuhlavuoden toiminta jatkuu arvoisissaan merkeissä.

Vilho Lampi tunnetaan erityisesti Liminka-aiheisista asetelmistaan, muotokuvistaan ja maisemistaan. Hänen kotitilansa, Matinlauri ja sen lähialueet tarjosivat runsaasti aiheita maalauksiin. Vanhan Limingan alue, Liminganjoki ylitse kulkevine puusiltoineen sekä Rantatie rakennuksineen ja pihoineen ikuistuivat hänen maalauksiinsa. Nämä pohjoispohjalaisuuden merkkiteokset syntyivät lyhyellä aikajaksolla ja maantieteellisesti vaatimattomalla pinta-alalla. Kevättalven pälvien täplittämää lakeuden maisemaa kuvaava, kelmeätä auringonvaloa hohkava Lukkarin kaivo valmistui Vilho Lammen herooisella eli sankarikaudella vuonna 1930. Auringon valo tulvii maisemaan matalalta teoksen vasemmasta laidasta. Muiden aikakauden maalausten tavoin siveltimen vedot ovat leveitä ja maalikerrokset paksuja. Lakeuden maisema on samanaikaisesti myös taiteilijan mielenmaisema. Siihen on todennäköisesti kuvattu Limingan kirkon läheisyydessä olevan kirkko pisiksi kutsutun talon vinttikaivo ja ulkorakennus. Taustalla avautuu peltomaisema lukuisine latoineen. Horisontissa siintää merenranta. Teoskuva Mika Friman.

Männikkö Esko, Untitled

Esko Männikkö (s.1959)
Untitled sarjasta Organized freedom, 2015
värivalokuva paperille
98 x 139 cm, kehys 97,5 x 138,5 x 4,5 cm
Oulun taidemuseon kokoelma
Teos on hankittu Oulun taidemuseon Esko Männikkö - !VALMIS? -näyttelystä

Oululainen valokuvaaja Esko Männikkö kertoo sarjastaan Organized Freedom: ”Se käsittelee ihmisen identiteettiä ja paikkatunnetta sekä niiden rakentumista. Valokuvani esittävät maaseudun autioituneita taloja, joista ihmiset ovat muuttaneet pois kaupunkien kasvukeskuksiin viettääkseen erilaista elämää. Sehän tietysti tarkoittaa osaltaan toisen, omilta nuoruusvuosiltanikin Pudas- ja Utajärveltä tutun elämänmuodon ja -tavan loppumista.” Esko Männikkö aloitti maaseudun kuvaamisen autiotalojen ovista vuonna 1999. Valokuvaaja pyrkii esittämään kohteensa muuttumattomana, eikä hän esimerkiksi halua lavastaa erityyppisiä kuvaustilanteita paikan päällä. Kuva Esko Männikkö.

Cavén Kari, Kekonen IV

Kari Cavén (s.1954)
Kekonen IV, 2008
teakviilupäällysteinen lastulevypöydän kansi, tammi-, teak- ja mahonkisauvaparkettipalat
halkaisija 111 cm, syvyys 10 cm
Oulun kaupungin kokoelma
Teos on hankittu Anttolanhovin  Art & Design, Hengitysliitto r.y:n kokoelmasta

Kari Cavén valottaa teostaan ja työskentelytapaansa: "Kekonen IV on ainoa sauvaparkettilastuista reliefimuotoon kokoamani teos. Muissa parkettilastuista tekemissäni teoksissa ei ole vastaavanlaista kolmiulotteista pyrkimystä, vaan ne ovat rakenteeltaan täysin toisentyyppisiä ja perustuvat pintavaikutelmaan. Idea sai alkunsa siitä, kun näin rautakaupassa käydessäni tarjouksessa olevia parkettilastuja. Ajattelin, että noitahan voisi hyödyntää jotenkin. Pohjana toimi pyöreä teakviilupäällysteinen lastulevypöydän kansi. Materiaalit kulkeutuvat minulle aina erinäisistä lähteistä. Ne viruvat varastossa oman aikansa, kunnes löytävät tiensä toistensa yhteyteen. Esteettiset ratkaisut ovat aina työskentelyni perusta. Kun tunnen, että teos on valmis, keksin sille kokonaisuutta vastaavan nimen." Teoskuva Mika Friman.

Kaikkonen Kaarina, Uljas kultalintu

Kaarina Kaikkonen (s.1952)
Uljas kultalintu, 1992
vesiväri, lyijykynä paperille
105 x 78 cm, kehys 112 x 85,5 x 2 cm
Oulun kaupungin kokoelma
Teos on hankittu Anttolanhovin  Art & Design, Hengitysliitto r.y:n kokoelmasta

Kuvanveistäjä Kaarina Kaikkonen tunnetaan erityisesti monumentaalisista kierrätetyistä tekstiileistään, kuten miesten pikkutakeista julkisiin tiloihin ja ympäristöihin kokoamistaan installaatioista. Hänen taiteelliseen tuotantoonsa kuuluu kuitenkin paljon muutakin: "Teos on osa lintuaiheista teemallista kokonaisuuttani, joka kasvaa edelleen. Se koostuu piirroksistani, jotka kuvaavat ihmisenä olemisen tunnetiloja. Tämän nimesin Uljaaksi Kultalinnuksi, joka kertookin jo olennaisen sisällön. Joskus ihmisenä oleminen sujuu hienosti ja asiat onnistuvat sutjakkaasti. Olo on suorastaan kuninkaallinen. Aihe on tietysti täysin fiktiivinen, minun mielikuvituksen tuotetta. Nämä nopeasti oman työhuoneeni yksinäisyydessä syntyvät leikittelevät piirrokset toimivat hyvänä vastapainona vaativille, suuritöisille paikkasidonnaisille teoksilleni, joita teen ympäri maailmaa." Teoskuva Mika Friman.

Mäkelä Marika, Verkossa

Marika Mäkelä (s.1947)
Verkossa, 2006
öljyväri liimapuulevylle
160 x 169 cm
Oulun taidemuseon kokoelma
Teos on hankittu Anttolanhovin  Art & Design, Hengitysliitto r.y:n kokoelmasta

Kertopuulevyt tulivat oululaissyntyisen kuvataiteilijan Marika Mäkelän taiteeseen kesällä 2005. Idean ja inspiraation lähteenä toimi kuvanveistäjä, yhteistyökumppani Tapani Kokko, joka muotoilee puupohjat hänelle valmiiksi annettujen mittojen ja luonnosten mukaisesti. Sen jälkeen taiteilija itse työstää pintarakenteen haluamaansa muotoon käyttäen pienempiä poria tai jyrsimiä.

Veistetty puinen maalauspohja merkitsi suurta muutosta ja uusiutumista Marika Mäkelälle: "Verkossa kuuluu samaan sarjaan Joy, Red is Red is Red, Hän huomasi aamun nousevan ja Upseerin tytär -maalausten kanssa. Tässä teoksessani olen leikitellyt viestintävälineisiin, kommunikaatioon ja kontakteihin liittyvillä ajatuksillani. Siihen sisältyy niin inhimillinen ja teknologinenkin puoli.” Aihe sivuaa myös nykyistä sähköisen toimintakulttuurin muutosta, jossa ihminen on osa tiedon virtaa. Hopeanvärisestä kuviosta onkin hahmotettavissa ikään kuin ihmisfiguureja tai olioita, jotka sarjan muissa teoksissa piirtyvät vielä selkeämmin esillä. Teoskuva Mika Friman.

Saukkonen Teemu, Liputuspäivä

Teemu Saukkonen (s.1954)
Liputuspäivä, 1998
akryyli, öljymaalaus kankaalle
240,5 x 200,5 x 3 cm
Oulun taidemuseon kokoelma
Teos on hankittu Anttolanhovin  Art & Design, Hengitysliitto r.y:n kokoelmasta

Teemu Saukkonen on yhdistänyt moniin teoksiinsa tekstiilejä, kuten naisten käsitöitä 2000-luvulla. Tekstiilien käyttöön sisältyy hieman nostalgiaakin, sillä esimerkiksi kankaisia nenäliinoja ei ole enää vuosikymmeniin käytetty näinä paperisten kertakäyttönenäliinojen aikoina.

Teemu Saukkonen avaa maalauksensa taustoja: "Teos oli esillä Vaikenemisen käytäntö näyttelyssäni Galleria Artinassa vuonna 1999. Samannimiseen maalaussarjaan kuului kymmenkunta hieman pienempää ja muutama tämän kanssa samaa kokoluokkaa oleva suurempi teos. Vierailin Keniassa kaksi kertaa 1990-luvulla. Maalauksen selkeästi kahteen osaan jakava vaaleansininen diagonaalinen linja on saanut ideansa Kenian rantaviivasta. Ehkäpä kyseisen maan kuivat olot ovat vaikuttaneet teoksen värimaailmaan. Kankaalle liimatut kaksi ruutukuvioista kangasnenäliinaa ovat edesmenneen Karjalasta lähtöisin olevan ukkini perintöä. Voisi ajatella, että aiheiden etäisyys ajallisesti ja maantieteellisesti juhlistavat tämän teoksen liputuspäiväksi." Teoskuva Mika Friman.

Tutustu Oulun taidemuseon taidehankinnat 2016