Luupin taidekokoelmat

Taidemuseon kokoelmaan on tallennettu erityisesti oululaista ja pohjois-pohjalaista kuvataidetta, mutta myös valtakunnallinen ulottuvuus on huomioitu kokonaisuudessa. Ensimmäinen taidehankinta oli liminkalaisen taidemaalarin Vilho Lammen Äidin haudalla (1935) -öljymaalaus. Vilho Lammen Liminka-aiheiset maisemat, muotokuvat ja asetelmat ovat taidekokoelman keskeisempiä osia. Kokoelman vanhimpia teoksia ovat Oulussa syntyneen taidemaalarin Isaac Wacklinin muotokuvat veljestään, kauppiaasta ja raatimiehestä Zacharias Wacklininsta ja hänen puolisostaan Sara Uhlbomista (1755). Kansainvälisesti tunnettuja oululaislähtöisiä nykytaiteilijoita ovat muun muassa Marika Mäkelä ja Hannu Väisänen.
Taidekokoelmasta erottuu Oulun ohella kaksi maantieteellistä merkittävää kuvataiteen keskittymää, Pudasjärvi ja Hailuoto. Pudasjärveltä on kotoisin eri taiteenlajien ammattilaisia, kuten kuvanveistäjiä, taidemaalareita ja valokuvaajia. Heistä nimeltä mainittakoon Martti Aiha, Jussi Goman, Tapani Kokko, Esko Männikkö, Janne Räisänen ja Kari Tykkyläinen. Osa kuvataiteilijoista asuu Hailuodossa pysyvästi, osa viettää saarella kesä- ja loma-ajat. Saaren kuvataiteilijoihin lukeutuvat esimerkiksi Marjatta Hanhijoki, Reijo Hukkanen, Markku Keränen, Juhani Kostet, Inka Nieminen, Lauri Rankka, Anni Rapinoja, Riikka Soininen, Leena Tuokkola ja Sinikka Tuominen.
Oulun taidemuseon kokoelma on painottunut nykytaiteeseen. Teemallisia kokonaisuuksia kokoelmassa ovat kuvataiteen eri ilmiöt, taiteilijoiden omakuvat, naivistinen kuvataide ja pohjoisuus. Maalausten, veistosten ja grafiikan vedosten lisäksi kokoelmaan on hankittu valokuvia, esine- ja materiaalikoosteita, installaatioita ja mediataiteen teoksia.
Magnus von Wright, Oulun kävelypuisto, 1861.

Oulun kaupungin kokoelmaan kuuluu lähes kaksituhatta taideteosta. Näistä suurin osa on sijoitettu Oulun kaupungin toimitiloihin. Pääasiassa maalausten ja paperipohjaisten teosten lisäksi kokoelmaan lukeutuvat julkiset ulkoveistokset ja prosenttiperiaatteella julkisiin tiloihin hankitut teoskokonaisuudet.
Oulun kaupungin kokoelma muodostettiin omaksi kokonaisuudekseen vuonna 1976. Kokoelmaan hankitaan uusia teoksia vuosittain. Hankinnoissa pyritään huomioimaan julkisen käyttötaiteen kriteerit soveltuvien aihepiirien ja ilmaisutapojen osalta. Kokoelmassa on laajasti edustettuna eri tyylisuuntaukset ja tekniikat. Oululaisilla kaupunkikuvilla ja luonnonmaisemilla on erityinen painopiste tässä kokonaisuudessa. Taiteilijoista on edustettuna sekä alueellisia että valtakunnallisia toimijoita. Lisäksi Oulun kuntaliitosten myötä osa entisten kuntien taidekokoelmista on liitetty Oulun kaupungin kokoelmaan taidemuseon yleisten hankintaperusteiden pohjalta.
Jenni Yppärilä, Ainolan puisto, 2015.

Heinäsen taidesäätiön naivistista kokoelmaa kartutettiin lahjoittajien, Aira ja Kalevi Heinäsen mieltymysten mukaisesti, ja 145 teoksen kokonaisuus kerättiin noin parinkymmenen vuoden aikana. Ensimmäinen hankinta oli Håkan Brunbergin Sirkus vuonna 1968. Taiteilijoita, naivisteja on kokoelmassa edustettuna 45 kappaletta.
Kokoelmaan on taltioitu naivistisen taiteen läpimurtovuosikymmenet keskeisine kuvantekijöineen, tekniikoineen ja teemoineen. Monet jo edesmenneistä tai keskipolven taiteilijoista, kuten Alice Kaira, Håkan Brunberg, Nikolai Lehto, Tuomas Mäntynen, Kaija-Riitta Iivonen, Pirkko Lepistö, Lea Kauppi ja Viljo Mäkinen ovat vakiinnuttaneet asemansa alan pioneereina. Kokoelma on painottunut 1970- ja 1980-lukujen kotimaisiin taiteilijoihin, mutta yksittäisiä teoksia löytyy varhaisemmiltakin vuosikymmeniltä. Vanhin teos on pukkilalaisen Hilma Koiviston maalaus Kukkia laineilla vuodelta 1920. Padasjokelaiselta Enni Idiltä on tallennettu kokoelmaan noin neljäkymmentä maalaiselämää kuvaavaa öljymaalausta. Kotimaisten tekijöiden ohella joukkoon mahtuu myös muutamia kansainvälisiä nimiä.
Tutustu myös kokoelman verkkojulkaisuun Hyörivään pyörivään taidekaruselliin.
Håkan Brunberg, Jäykkäkabinetti, 1972.

Senta Teräsalmen kokoelma käsittää yhdeksän liminkalaisen taidemaalarin Vilho Lammen (1898–1936) öljy- ja vesivärimaalausta. Teokset ovat aikoinaan olleet Senta Teräsalmen isän, lehtori Heikki Kuusisen omistuksessa. Vilho Lampi ja Heikki Kuusinen tutustuivat toisiinsa Oulussa, jossa jälkimmäinen toimi englannin ja ranskan kielen opettajana 1920-luvulla ennen Jyväskylään muuttoaan. Heikki Kuusisen ja Vilho Lammen yhteydenpito ja ystävyys jatkui Limingan ja Jyväskylän välillä kirjeitse 1930-luvulla.
Heikki Kuusinen käänsi taidemaalarille ulkomailta tullutta postia, kuten virallisia kirjeitä ja näyttelyarvosteluita. Käännöstöistään hän sai palkaksi maalauksia, joista osan hän myös osti tukeakseen taloudellisesti taidemaalaria. Senta Teräsalmen kokoelmaan kuuluu Liminka-aiheisia maisema-, luonto- ja asetelmamaalauksia. Vuonna 1929 valmistunut Viljamakasiini esittää syysiltapäivän auringon valaistuksessa Limingan pitäjän kuuluisaa yhteistä vilja-aittaa, ”Lainamakasiinia”. Vilho Lampi maalasi Limingan maisemia ristiin rastiin 1920- ja 1930-luvuilla. Taidemaalari työskenteli kylän keskustassa tai sen lähituntumassa. Vanha Liminka, lukuisten siltojen rytmittävä Liminganjoki sekä joenvartta kulkeva Rantatie taloineen, rakennuksineen ja pihapiireineen tallentuivat hänen maalauksiinsa.
Senta Teräsalmen perikunta lahjoitti Pekka Teräsalmen johdolla Vilho Lammen maalaukset Oulun taidemuseolle vuonna 2012. Lahjoituskokonaisuus sisälsi myös Vilho Lammen ja Heikki Kuusisen kirjeenvaihtoa.
Vilho Lampi, Maakunnan portti, 1930.

Kokoelma pohjautuu Oulussa taideteollisuutta ja taidekäsitöitä markkinoineen Pohjan Some Oy:n pitkäaikaisen johtajattaren Sirkka Karppinen (1913–2003) testamenttilahjoitukseen. Sirkka Takalo avioitui 1945 menestyksekkäästi rakennusalalla toimineen Eino Karppisen kanssa. Pariskunta ryhtyi yhdessä kehittämään Pohjan Some Oy:tä, koska molemmat olivat kiinnostuneita kuvataiteista ja taideteollisuudesta. Armi Ratia perusti Marimekon 1951, ja sen ensimmäinen vähittäismyyjä Pohjois-Suomessa oli Pohjan Some Oy. Liikkeen myynti laajeni myös muihin kotimaisiin merkkeihin, kuten Aarikkaan, Kalevala koruun, Nuutajärveen ja Arabiaan.
Sirkka Karppisen taidekokoelma sisältää pääosin maalauksia ja piirustuksia. Siinä on hyvin edustettuna myös oululaisia ja pohjoispohjalaisia kuvataiteilijoita. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat Åke Mattaksen (1948), Martti Mäen (1985) ja Tauno Ohenojan (1980) erityyleillä maalatut omakuvat. Muotokuvien ohella kokoelmassa on maisematutkielmia, kuten Juho Mäkelän ja Paavo Leinosen tekemiä kaupunkikuvia Oulusta. Vanhin maalaus on Eero Nelimarkan Kilpisjärvi (1917).
Paavo Leinonen, Jälleenrakentajat, 1950-luku.

Oulun taidemuseossa on useita lahjoittajansa nimeä kantavia kokoelmia. Airi ja Teuvo Saarisen 51 teosta käsittävä testamenttilahjoitus vastaanotettiin vuonna 1988. Taidekokoelmassa on maalauksia, piirustuksia ja grafiikan vedoksia, jotka Saariset aikoinaan hankkivat yksityiskotiinsa noin kolmenkymmenen vuoden aikana. Airi Saarinen peri muutamia taideteoksia lapsuudenkodistaan ja sukulaisiltaan. Saaristen ensimmäinen yhteinen maalaus oli häälahjaksi vuonna 1945 saatu Urho Lehtisen Jyväsjärven rantaa (1941).
Airi Saarisen syntymäkoti sijaitsi Tourulassa Jyväskylässä, mikä selittää keräilijöiden kiinnostuksen keskisuomalaiseen kuvataiteeseen ja -taiteilijoihin, kuten Hannes Autereeseen, Jonas Heiskaan ja Feliks Ojaseen. Saarisen pariskunta muutti Ouluun vuonna 1950 ja heidän kulttuurimyönteisessä kodissaan seurattiin aktiivisesti tuon ajan taide-elämää. Osa kokoelman teoksista hankittiin helsinkiläisistä taidehuutokaupoista. Erityisesti he keräsivät oululaissyntyisen taidemaalarin Werner Åströmin tuotantoa. Airi Saarinen toimi kielten opettajana Tuiran yhteiskoulussa 1961–1970. Siellä hänen työtoverinaan oli kuvaamataidon opettajana taidemaalari Juhani Hakalahti, jolta on kokoelmassa useampia teoksia.
Hugo Simberg, Tulppaaneja, 1910.
Kuva ylhäällä: Juhani Hakalahti, Vapaa hetki, 1965.

Oululaislähtöisen taidemaalarin ja -graafikon Aira Hellaakosken (1898–1991) lahjoituskokoelmassa on viisitoista taiteilijan teosta. Pääosa on akvarelli- ja öljymaalauksia, mutta joukossa on myös yksittäinen grafiikan vedos ja pastellipiirustus. Varhaisin teos on uran alkupuolelta oleva Omakuva (1920). Viimeisimmät kukka-aiheiset akvarellimaalaukset on signeerattu vuonna 1986, jolloin taiteilija oli jo lähes 90-vuotias. Erityisen mielellään Aira Hellaakoski maalasi sipulikukkia, kuten amarylliksiä ja liljoja. Taiteilijaa kiehtoi maan alle kukkasipuleihin piiloutuva elin- ja kasvuvoima, jonka hän pyrki tallentamaan omiin heleästi kukkiviin asetelmamaalauksiinsa.
Aira Hellaakoski (ent. Helaakoski) oli runoilija, maantieteilijä ja maantiedon opettajan Aaro Hellaakosken sisar. Vapaan taiteellisen tuotantonsa ohessa hän toimi myös kuvaamataidon ja kudonnan opettajana. Hänellä oli ateljee Tampereen Taiteilijaseuran ja Tampereen kaupungin omistamassa vuonna 1961 valmistuneessa ateljeetalossa Hälläpyöränkadulla Kalevassa. Uransa aikana Aira Hellaakoski toteutti julkisia taideteoksia Tampereelle ja sen lähikuntiin.
Aira Hellaakoski, Kevään amarylliksiä, 1986.

Finnvera Oyj:n Oulun toimipiste lahjoitti vuonna 2015 Oulun taidemuseolle neljäkymmentäneljä taideteosta yrityksen tilajärjestelyiden vuoksi. Kokoelma sisältää monien Oulussa ja Pohjanmaalla vaikuttaneiden kuvataiteilijoiden, kuten Juhani Hakalahden, Reijo Hukkasen, Terttu Jurvakaisen, Sanna Koiviston, Tauno Ohenojan, Paavo Tolosen ja Veikko Vionojan taideteoksia. Lisäksi kokonaisuudessa on mukana muita nimekkäitä tekijöitä, kuten Göran Augustson, Esa Riippa ja Väinö Rouvinen. Paperipohjaisten grafiikanvedosten ohella kokoelmassa on myös uniikkeja öljymaalauksia sekä pienoisveistoksia.
Finnveran lahjoituskokonaisuus täydentää taidemuseon kokoelmia, joissa painopiste on erityisesti oululaisessa ja pohjoispohjalaisessa kuvataiteessa. Taidemuseo sijoittaa tiettyjä kokoelmiaan Oulun kaupungin julkisiin tiloihin yhtenä palvelumuotonaan. Finnvera Oulun kokoelma on osa tätä yleishyödyllistä ja kuntalaisille suunnattua toimintamallia.
Terttu Jurvakainen, Veden sylissä, 1983.

Oululaisten Minna-Liisa ja Jouni Kostaman taidekokoelmaan on hankittu keräilijöidensä näköistä, kodin sisustukseen soveltuvaa kuvataidetta. Kokoelmassa on edustettuna niin oululaisia kuvataiteilijoita kuin saksalaisen Düsseldorfin koulukunnan romanttis-realistisia taidemaalareita ja -graafikoitakin.
Jouni Kostama sai ensi kosketuksensa kuvataiteen maailmaan jo nuorena, sillä hänen isoisänsä Aarno ja sittemmin enonsa Alpo Sutinen pitivät arvostettua Sutisen taide- ja kehysliikettä Isokadulla Oulussa. Liikkeestä Jouni Kostama teki myös ensimmäiset teoshankintansa. Kuvataide on aina ollut vahva osa hänen elämäänsä. Oman paikallisen kosketuksensa lahjoituskokoelmalle luovat edesmenneiden tunnettujen tekijöiden, Aukusti Koiviston maisema- ja kaupunkinäkymät, Olli Seppäsen melankolinen Omakuva, Martti Tarvaisen kansankuvaus Kalastajat yönuotiolla ja Juhani Hakalahden kubistinen Asetelma. Minna-Liisa ja Jouni Kostaman yhteinen keräilijätaival sai alkunsa Taruliisa Warstan teosten myötä.
Jouni Kostama toimi noin kymmenen vuoden ajan asiantuntija- ja johtotehtävissä Saksassa. Sen seurauksena kokoelmaan päätyivät Alfred Hollerin (1888–1954) ja Karl Meyer-Nietingin (1900–1980) keskieurooppalaiset maisemamaalaukset, ja lastenkirjailijanakin tunnetun Gustav Süsin (1823–1881) viehättävästi lapsen kehitysaskeleita kuvaava grafiikan vedos. Merkittävä osa Minna-Liisa ja Jouni Kostaman kokoelman taideteoksista on hankittu ulkomailta. Taidekeräilyn myötä Jouni Kostama innostui myös kuvataiteen tekemisestä, ja nykyisin hän maalaa öljymaalauksia.

Valtakunnallisesta Suomen Säästöpankin kokoelmasta viisikymmentäkolme teosta on talletettu Oulun taidemuseoon. Teokset ovat osa yhteensä 1450 taideteoksen kokonaisuutta, jonka Valtion Vakuutusrahasto osti aikanaan Suomen Säästöpankilta ja luovutti Valtion taidemuseon hallintaan ja omistukseen vuonna 1994. Pääosa tästä 1960-80-luvulle sijoittuvasta kotimaisen taiteen kokoelmasta on talletettu niiden viidentoista aluetaidemuseon haltuun, joiden seudulla teokset alun perin olivat sijoitettuna.
Oulun osalta talletuskokonaisuus sisältää maalauksia, grafiikkaa sekä pari veistosta. Taiteilijoista edustettuina ovat H.Ahtela, Göran Augustson, Juhana Blomstedt, Juhani Hakalahti, Simo Hannula, Erkki Hervo, Kari Juva, Matti Koskela, Kristian Krokfors, Ahti Lavonen, Paavo Leinonen, Matti Mikkola, Tapani Mikkonen, Eero Nelimarkka, Kirsi Neuvonen, Paul Osipow, Tapani Raittila, Ulla Rantanen, Essi Renvall, Väinö Rouvinen, Per Stenius, Kari Tervo, Aukusti Tuhka, Reijo Turunen, Carl Wargh ja Veikko Vionoja.
Juhana Blomstedt, Res… , 1986.