Voiko tanssin vangita taideteokseen tai liikkuvan kehon pysäyttää kuvaksi?
Tanssi!-näyttely kutsuu tanssin ja kuvataiteen äärelle katsomaan ja kokemaan. Näyttelyn teoksista välittyvät niin tanssin elämänvoima, ilo ja kiihko kuin hiljaisuus, suru ja hauraus. Samalla kun liikkuva ihmiskeho on täynnä elämää, sen virtausta ja voimaa, on läsnä myös väsymys, sairaus ja kuoleman vääjäämättömyys.
Näyttelyn ytimessä ovat suomalaisten taidemuseoiden 1900-luvun kokoelmat: miten kokoelmiin taltioituneet kehollisuutta ja liikettä kuvaavat teokset osaltaan heijastelevat taidehistoriallisia ja kulttuurillisia virtauksia koskettaen samalla laajempia yhteiskunnallisia näkemyksiä. Tanssiin liittyy ajatus vapauttavasta ja vallankumouksellisesta ilosta ja toisaalta koreografisten liikkeiden tarkasta ja keskittyneestä harjoittelusta. Näyttely havainnoi, miten estetisoitua liikettä on kuvattu visuaalisissa taiteissa kaksiulotteisina kuvina tai kolmiulotteisina muotoina ja miten liikkuva keho on ilmentänyt erilaisia identiteettejä, sukupuolirooleja ja kulttuurillisia ihanteita.
Tanssi ja kuvataide ovat innoittaneet toisiaan koko 1900-luvun. Modernin esiinmurtautumisen aikaan, 1800–1900-lukujen taitteessa, tapahtui suuria yhteiskunnallisia, taloudellisia ja sosiaalisia mullistuksia, kuten kaupungistuminen, uusien taidemuotojen kehittyminen, tieteen edistysaskeleet ja muutokset naisen asemassa. Modernin ajan tanssi olikin erityisesti naisen vapautumisen liikettä, mikä näkyy myös ajanjakson kuvataiteessa.
1900-luvun tanssin luonteeseen kuului oletus, että on olemassa vain yksi todellinen tanssi: jokaisen yksilön oma. Myös nykytaiteessa ja -tanssissa elää edelleen odotus yksilön omasta taiteellisesta ilmaisusta. Edelleen ne myös heijastavat, nostavat esiin ja kritisoivat vallitsevia kulttuurisia käsityksiä paitsi sukupuolesta myös luokasta, etnisyydestä ja kansallisuuden rakentumisesta.
Näyttelyssä on mukana teoksia liki 60 taiteilijalta aina 1800-luvun lopulta nykytekijöihin; mm. Auguste Rodin, Louise Bourgeois, Elina Brotherus, Edgar Degas, Niilo Hyttinen, Kaija Kiuru, Heta Kuchka, Leena Luostarinen, Kalervo Palsa, Laila Pullinen, Aurora Reinhard, Tyko Sallinen, Hugo Simberg, Ville Vallgren. Maalauksia, piirustuksia, grafiikkaa, valokuvia, veistoksia, tilateoksia, esineteoksia ja videoteoksia sisältävä monipuolinen kattaus sijoittuu taidemuseon kaikkiin näyttelytiloihin kahdessa kerroksessa.
Näyttely perustuu HAM Helsingin taidemuseon alkuperäiskonseptiin, jonka kuratoivat taide- ja kulttuurihistorioitsija Hanna-Reetta Schreck ja näyttelyamanuenssi Arttu Merimaa. Oulun näyttelyn päivitetystä versiosta ja uusista teosvalinnoista ovat vastanneet Schreck ja intendentti Elina Vieru.
Näyttelyyn liittyy runsaasti tapahtumia, joista löydät lisätietoa taidemuseon tapahtumakalenterista. Yhteistyössä mm. Oulun taidekoulu, JoJo – Oulun Tanssin Keskus ja näyttelyssä mukana oleva tanssija-koreografi, kuvataiteilija Sonja Jokiniemi.
Kuva ylhäällä: Elina Brotherus: Étude en trois parties de danseuse défaisant son chignon, 2007, kromogeeninen värivedos alumiinille, HAM Helsingin taidemuseo. Teoskuva: Maija Toivanen.
Kuva bannerissa: Louise Bourgeois: Triptyykki punaiseen huoneeseen (osa 3), 1994, akvatinta, kuivaneula, kuparikaiverrus, HAM Helsingin taidemuseo. Teoskuva: Maija Toivanen.
Näe ja koe näyttely lapsen kanssa
Muksuboxit on suunniteltu perheiden, päiväkotien ja alkuopetuksen ryhmien käyttöön teostarkastelun innoittajaksi museovierailulle. Muksuboxit löytyvät Oulun taidemuseon ensimmäisestä kerroksesta ja sen saa ottaa maksutta mukaansa kierrokselle. Muksuboxeja on taidemuseolla kolme ja voit halutessasi varata ne käyttöösi (esim. päiväkotiryhmän tullessa vierailulle) asiakaspalvelustamme 044 703 7471.
Tulostettavat materiaalit / Printable materials (pdf)
Muksuboxi, ohjeet ja tehtävät
Children’s activity box, instructions and assignments
Tutustu näyttelyyn! Oppaana tanssiva museoassistentti Valtteri Moilanen.
Video: Mika Friman
