Vaihtuvat vuodenajat viestivät elämän jatkuvuudesta. Luonto on aina muutostilassa valmistautuen seuraavaan vuodenaikaan. Yhtä lailla ihmismielillekin on tyypillistä suuntautua tulevaan. Vuodenajat tai oikeammin valonmäärä vaikuttavat aivojen toimintaan, tunteisiin ja sosiaaliseen elämään, joten ei ole ihme, että jaottelemme vuodenajat vähemmän mukaviin ja erityisen odotettuihin henkilökohtaisten kokemustemme mukaan. Täällä pohjoisessa monet rakastavat kesää, mutta kaikilla vuodenajoilla on kannattajansa ja onnellinen se, joka löytää ilon aiheita kustakin vuodenajasta. Etenkin luonnossa liikkuvalle vuodenkierto tarjoaa ehtymättömästi koettavaa ja ihmeteltävää.
Oulun taidemuseon ja Suomalaiset taidesäätiöt ry:n yhteistyönäyttelyn sisällöllisenä lähtökohtana on ollut vuodenaikojen ilmentyminen luonnossa, maisemissa ja ihmisten elämänmenossa. Suomen kaltaisessa pohjoisen pallonpuoliskon maassa on totuttu neljään tai saamelaisyhteisössä jopa kahdeksaan toisistaan eroavaan vuodenaikaan. Viime vuosina olemme kuitenkin joutuneet sopeutumaan ajatukseen, että vuodenajat eivät ole entisellään. Ilmastonmuutos vaikuttaa globaaliin ilmastokehitykseen, joka puolestaan muokkaa näkyvästi ja tuntuvasti kasvien, eläinten ja ihmisten elinolosuhteita.
Vuodenajat meissä -näyttely koostuu 80 teoksesta, pääosin maalaustaiteesta. Teokset on valikoitu Suomalaiset taidesäätiöt ry:n yhdentoista jäsensäätiön kansallisesti merkittävistä taideomaisuudesta, johon kuuluu yli 25.000 teosta. Näyttelyn kuraattorina toimineen intendentti Elina Vierun mukaan teosvalinnoissa korostui esittävyys ja tietynlainen konkreettisuus, koska useat kokoelmista painottuvat vanhempaan figuratiiviseen taiteeseen ja toisaalta näyttelyn teema rajaa valintoja.
Noin puolet näyttelyn teoksista ajoittuu 1950-luvulta taaksepäin ja puolet eteenpäin. Vanhempaa taidetta 1870-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille näyttelyssä edustavat esimerkiksi Ferdinand von Wrightin, Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin, Pekka Halosen, Akseli Gallen-Kallelan, Ellen Favorinin ja Helmi Biesen kotimaan luontoa kuvaavat, nykykatsojan silmissä nostalgissävyiset teokset. Nykytaiteilijoiden, kuten Marika Mäkelän, Petri Hytösen, Joel Slotten ja Anna Retulaisen, teoksissa vuodenaikoja lähestytään enemmän subjektiivisten mielentilojen ja tulkintojen näkökulmista.
Suomalaiset taidesäätiöt ry:n toiminta käynnistyi vuonna 2006 kuuden säätiön voimin ja hieman eri nimisenä. Sittemmin yhdistys on täydentynyt viidellä säätiöllä. Osa säätiöistä on keskittynyt olemassa olevan taideomaisuuden hoitamiseen, osa kartuttaa edelleen kokoelmiaan. Kuvataiteen lisäksi yhdistyksen jäsenet tukevat mm. kirjallisuutta ja musiikkia sekä myöntävät apurahoja tieteellisille hankkeille. Kaikkien säätiöiden taidekokoelmat ovat ainakin osittain esillä pysyvissä toimi- ja näyttelytiloissa, joista osa on museorakennuksia tai kotimuseoita. Vuodesta 2017 lähtien Suomalaiset taidesäätiöt ry on kierrättänyt kokoelmiaan taidemuseoiden teemanäyttelyissä ympäri Suomea. Pohjois-Suomessa säätiöt ovat vierailleet aiemmin vain Rovaniemellä vuonna 2018. Oulun näyttelykokonaisuudessa mukana on myös viimeisimpänä yhdistykseen liittynyt Föreningen Konstsamfundet. Tutustu tarkemmin Suomalaiset taidesäätiöt ry:n toimintaan tästä linkistä.
Oulun taidemuseo kiittää erinomaisesta yhteistyöstä Alfred Kordelinin säätiötä, Fortumin Taidesäätiötä, Föreningen Konstsamfundetia, Gösta Serlachiuksen taidesäätiötä, Lönnströmin taidemuseota, Nordean Taidesäätiötä, OP Ryhmän Taidesäätiötä, Pro Artibus -säätiötä, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiötä, UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiötä ja Åbo Akademin Säätiötä.
Kuva ylhäällä: Anu Tuominen: Lämmintä, kylmä, 2003–2019, lämpömittarit, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Nykytaiteen kokoelma, Mänttä, kuva: Gösta Serlachiuksen taidesäätiö / Teemu Källi
Kuva bannerissa: Albert Edelfelt: Leikkiviä poikia, 1884, öljy, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, kuva: Matias Uusikylä / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
