Tekstin koko A- A+

Työhön perehdyttäminen

Animaatio työhön perehdyttämisestä Suurin osa perehdytykseen kuluvasta ajasta menee uuden työntekijän omiin työtehtäviin ja vastuualueisiin perehdytykseen. Siinä on hyvä edetä perehdytyssuunnitelman mukaisesti ja kirjata samalla ylös jo perehdytetyt osa-alueet. Työhön perehdytyksessä työntekijälle kerrotaan yksityiskohtaisesti ja havainnollisesti hänen toimenkuvaansa liittyvistä työtehtävistä. Hänen kanssaan keskustellaan työn tavoitteista ja laadusta sekä työn merkityksestä kokonaisuuden kannalta. On erittäin tärkeää opastaa uutta työntekijää on koneiden, laitteiden ja välineiden turvalliseen käyttöön hyvin perusteellisesti. Tärkeää on myös aika ajoin varmistaa, miten hän on ymmärtänyt asiat. Työturvallisuuteen ja ergomiaan sekä työn mahdollisiin riskitekijöihin liittyvät asiat on myös hyvä käydä läpi seikkaperäisesti. Työturvallisuuteen liittyvissä asioissa saattaa olla suuria eroja eri maiden ja kulttuurien välillä.
 
Työhön perehdytykseen on kehitetty erilaisia malleja, joita voi käyttää perehdytyksessä apuna. Useimmat mallit perustuvat vastavuoroiseen vuorovaikutukseen, minkä merkitystä perehdytyksessä ei voi liikaa korostaa. Malleihin on hyvä tutustua ja käyttää niitä omaan työyhteisöön soveltuvin osin. Jos perehdytys päätetään järjestää ilman tiettyä mallia, on silti syytä kiinnittää huomiota avoimen ja vastavuoroisen vuorovaikutuksen rakentamiseen.
 
Esimerkiksi Petmo-hankkeessa (ks. Erilaisuus sallittu -opas) käytettiin viiden askeleen opastusmenetelmää. Siinä kunkin työtehtävän tai vaiheen opastaminen etenee viiden askeleen kautta. Ensimmäinen askel on valmistautuminen. Tällöin työtekijälle kerrotaan tehtävän merkityksestä ja kuvataan tehtäväkokonaisuus. Samalla kerrotaan materiaaleista ja koneista ja asetetaan oppimiselle tavoite.
 
Toinen askel mallissa on opetus. Ensin uutta työntekijää pyydetään analysoimaan käsillä oleva tehtävä. Sitten näytetään ja selostetaan koko tehtäväkokonaisuus sekä perustellaan miksi mitäkin tehdään. Samalla on hyvä antaa myös peukalosäännöt tehtävän tekemiseen. Kolmas askel koostuu mielikuvaharjoittelusta. Tällöin uutta työntekijää pyydetään kertomaan käsillä olevasta tehtävästä, annetaan hänelle palautetta ja kerrataan yksityiskohdat. On myös hyvä pyytää työntekijää toistamaan työvaiheita ajatuksissaan.
 
Neljäs vaihe on taidon kokeilu ja harjoittelu. Tällöin annetaan työntekijälle tilaisuus kokeilla tekemistä ja annetaan siitä hänelle palautetta. Palautteen jälkeen on hyvä antaa mahdollisuus kokeilla tehtävän tekemistä uudelleen. Samalla voidaan arvioida työntekijän taitotasoa. Viides askel mallissa on varmistus. Tässä vaiheessa uuden työntekijän annetaan työskennellä yksin, jonka jälkeen hänelle annetaan palautetta. Viidenteen vaiheeseen kuuluu myös se, että uutta työntekijää rohkaistaan kysymään neuvoa aina tarvittaessa.
 
Työhön perehdytyksessä voi käyttää myös työparia tai kummia, joka on uuden työntekijän lähin työtoveri. Tällöin työpari tai kummi voi olla mukana myös esimiehen kanssa käydyissä keskusteluissa. Näin hän voi tarpeen tullen selventää asioita ja keskustella näistä uuden työntekijän kanssa myöhemminkin. Lähimmältä työtoverilta asioista voi olla helpompi kysyä ja matalampi kynnys keskustella kuin esimiehen kanssa. Uuden työntekijän lähtökulttuuri huomioiden voi olla hyvä, että työpari tai kummi on miestyöntekijälle mies ja naiselle nainen.