Lisää sivun otsikko

 

2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

2.1 Oppimiskäsitys

 

Oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota.

 

Opetuksessa tulee ottaa huomioon se, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään oppimisstrategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa.

 

2.2 Opetuksen suunnittelun periaatteet

 

Lukio-opetuksen lähtökohtana on se, että opiskelijat saavat lukio-opintonsa suoritettua kolmessa vuodessa. Lukio laatii vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman, johon kirjataan opetuksen yleinen järjestäminen, opetustunnit ja opetuksen yhteydessä järjestettävä muu toiminta, työajat, yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa, koulutuksen hankkiminen muulta koulutuksen järjestäjältä, muulta yhteisöltä tai säätiöltä, itsenäinen opiskelu sekä muut tarpeelliset opetuksen järjestämiseen liittyvät asiat.

 

Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä opinto-oh­jausta. Opetus tulee järjestää siten, että opiskelija voi suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa. Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä.

 

Opiskelijan opinto-ohjelma käsittää kaikki pakolliset kurssit ja vähintään kymmenen syventävää kurssia; yhteensä vähintään 75 keskimäärin 38 tunnin kurssia. Opiskeli­jan opinto-ohjelma tarkentuu lukio-opintojen aikana ja se ohjaa opiskelijaa tavoitteel­lisiin kurssivalintoihin. Opinto-ohjelma määrittää opiskelijan valitsemat oppiaineet ja niiden oppimäärät siinä laajuudessa kuin hän aikoo ne suorittaa. Samassa oppi-ai­neessa eri opiskelijoilla voi siten olla erilaiset oppimäärät.

 

Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Tarvittaessa opiskelijalta voidaan edellyttää myös lisäsuorituksia. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin sekä mahdollisiin lisäsuorituksiin.

 

Lukion oppimäärä tai osa siitä voidaan suorittaa oppimäärään kuuluvien tietojen ja taitojen hankkimistavasta riippumatta koulun määräämissä kokeissa.

 

2.3 Opiskeluympäristö ja -menetelmät

 

Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus fyysisesti ja henkisesti turvalliseen opiskeluympäristöön. Opiskeluympäristö järjestetään niin, että opiskelijoiden erilaisuus, yksilölliset opiskelutaidot ja oppimistyylit otetaan huomioon.

 

Opetusmenetelmien perustana on yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen harjaannuttaminen opiskelussa ja muussa koulun toiminnassa. Tiedonhankinnassa, opiskelussa sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelussa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa.

2.3.1 Opiskeluympäristön kehittämisen painopistealueet

 

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opiskelijoita pyritään suojaamaan väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä koulun turvallisuussuunnitelman mukaan.

 

Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukio pyrkii luomaan sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Pyrimme luomaan hyväksyvän, kannustavan ja haastavan opiskeluilmapiirin, jossa opiskelija oppii hyväksymään myös toiset ihmiset ja on valmis yhteistyöhön ja jakamaan työnsä myös toisten käyttöön. Hän uskaltaa kysyä ja kokeilla rajojaan ja sietää epäonnistumista ja kritiikkiä.

 

Opiskelijoille pyritään antamaan tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja ja ohjataan heitä tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opiskelutilanteita suunnitellaan siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. Osa opiskelusta voidaan järjestää itsenäisenä opiskeluna.

 

Opiskelijoille pyritään koulun tietostrategian mukaisesti antamaan välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä koulun ja ulkopuolisten kirjastojen tarjoamia palveluja.

 

2.3.2 Opetuksen painotukset

 

Merikosken lukio pyrkii olemaan korkealaatuinen yleislukio.

 

2.3.3 Itsenäisen opiskelun periaatteet

 

Lukiokoulutus antaa valmiuksia itsenäiseen opiskeluun ja elinikäiseen oppimiseen. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa on kirjattu, mitkä kurssit voi suorittaa itsenäisesti ja kuka myöntää oikeuden kurssin itsenäiseen opiskeluun. Itsenäisen opiskelun säännöt on kirjattu oppiainekohtaisiin suunnitelmiin.

 

Asianomaisen kurssin opettaja voi myöntää opiskelijalle kirjallisesta hakemuksesta luvan suorittaa kurssi itsenäisesti opetukseen osallistumatta. Opiskelijan kanssa tehdään kirjallinen suunnitelma itsenäisesti opiskeltavan kurssin vaatimuksista. Sovitut tehtävät on suoritettava jakson koeviikon alkuun mennessä. Arvosanaa määrättäessä otetaan huomioon kirjallisen kokeen lisäksi mahdollinen suullinen kuulustelu, kirjallinen tutkielma tai muu vastaava suoritus. Ilman erityisen painavaa syytä opiskelijalla ei ole oikeutta suorittaa itsenäisesti muuta kuin yksi kurssi yhden jakson aikana.

 


2.3.4 Etäopiskelu

 

Etäopiskelu antaa opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa lukio-opintoja joustavasti oma aikataulu huomioiden. Vuorovaikutuksellisuuteen ja erilaisten oppijoiden huomioimiseen kiinnitetään opetuksessa erityistä huomiota. Tieto- ja viestintätekniikalla on keskeinen rooli etäopetuksessa sekä opiskelijan että opettajan työssä. Etäkurssin suorittamisessa 1/5 opetuksesta on lähiopetusta, joka toteutetaan videoneuvotteluna. Etävaiheessa, jota on 4/5 opetuksesta, opiskelua ohjataan www-pohjaisessa oppimisympäristössä sekä puhelimen ja sähköpostin avulla. Etäopiskelu voidaan toteuttaa myös opettajan tuutoroimana verkkokurssina. Etäopiskelumahdollisuus on Oulun Lyseon lukiossa ja Oulun aikuislukiossa.

 

Merikosken lukio ei järjestä etäopiskelukursseja. Koulumme opiskelijat voivat halutessaan osallistua muiden oppilaitosten tarjoamaan etäopetukseen.

 

2.3.5 Vieraskielinen opetus

 

Koulussamme järjestetään vieraskielistä opetusta vuosittaisen työsuunnitelman mukaisesti.

 

2.3.6 Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa

 

Verkostoituminen eri oppilaitosten ja ympäröivän yhteiskunnan laitosten ja yritysten kanssa on tavoiteltava lisäarvo.

 

Merikosken lukio osallistuu yhteistyöhön muiden oppilaitosten kanssa työsuunnitelman määrittelemissä puitteissa.

 

2.4 Toimintakulttuuri

 

Ihminen oppii kaikista kokemuksistaan ja kaikesta toiminnasta, ja se ilmenee muutoksina hänen tiedoissaan, taidoissaan ja asenteissaan. Se, miten koulussa toimitaan ja millainen ilmapiiri siellä vallitsee, voi vaikuttaa ennen kaikkea asenteisiin, ei vain myönteisesti, vaan myös kielteisesti. Koulun toimintakulttuurin tavoitteena on, että jokainen opiskelija haluaa opiskella ja pystyy opiskelemaan edellytystensä mukaisesti.

 

Koulun tavoitteena on oppiva organisaatio, jossa niin opiskelijat, opettajat kuin henkilökuntakin tiedostavat, mitä tehdään ja miksi niin tehdään. Työyhteisö on avoin muutokselle ja jatkuvalle kehittämiselle.

 

Toimintakulttuuriin kuuluvat lukion säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot. Oulun opetustoimessa korostetaan yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä sekä kasvatuksen päämääränä että toimintatapana. Vastuullisuus- ja vuorovaikutustaidot ovat kansalaisyhteiskunnassa tarvittavia perustoimintoja. Ne edistävät opiskelijan mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Hänellä on tilaisuus vaikuttaa työyhteisööönsä esim. oppilaskunnan toiminnan kautta. Näin opiskelija saa valmiuksia myös elämään koulun ulkopuolella.

 

2.4.1 Koulun järjestyssäännöt

 

Yksi opetustoimen strategian ja vision tavoitteista on toimiva ja turvallinen opiskeluympäristö. Sen takaamiseksi laaditaan koululle järjestyssäännöt. Lisäksi koululla tulee olla suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

 

Koulun sisäisen järjestyksen ylläpitämisen, opiskelun esteettömän sujumisen sekä kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden vuoksi Merikosken lukiossa noudatetaan seuraavia yhteistyösääntöjä:

1.    Oppitunneille ja päivänavaukseen on saavuttava ajoissa.

 

2.    Koulupäivän aikana on käyttäydyttävä asiallisesti, kohteliaasti ja toiset huomioon-ottaen.

 

3.    Opiskelijoiden on huolehdittava siitä, että koulu ja sen ympäristö säilyvät siisteinä.

 

4.    Välitunneilla opiskelijat saavat oleskella sisällä.

 

5.    Ruokailu tapahtuu etuilematta sekä siisteyttä ja hyviä tapoja noudattaen. Ruokai­lun jälkeen ruokailuvälineet ja tuolit sijoitetaan hyvässä järjestyksessä niille varat­tuihin telineisiin.

 

6.    Polkupyöriä pidetään niille varatuilla paikoilla. Autojen pysäköintipaikat ovat kou­lun takapihalla. Vuokratut lämpöpaikat on varattu henkilökunnalle.

 

7.    Tupakointi, tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttäminen on kielletty kouluraken­nuksessa sekä koulun alueella ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa.

 

2.4.2 Oppilaskunta

 

Aihekokonaisuuteen Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sisältyy ajatus osallistuvasta, vastuuta kantavasta ja kriittisestä kansalaisesta, joka toimii demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden mukaisesti. Sellaisen toiminta merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri osa-alueilla. Oppilaskunta tarjoaa yhden foorumin, jossa voi käytännössä harjoitella näitä taitoja ja saada niistä omakohtaisia kokemuksia. Siksi jokaisella koululla tulee olla toimiva oppilaskunta.

 

Merikosken lukion opiskelijat muodostavat oppilaskunnan. Kustakin ohjausryhmästä valitaan edustaja oppilaskunnan hallitukseen. Oppilaskunnan tehtävänä on tuoda esille opiskelijoiden mielipide koulun kehittämiseen liittyvissä asioissa. Opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä pyritään edistämään.

 

2.5 Opintojen rakenne

 

Kaupungin lukioissa annetaan Valtioneuvoston lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta antaman asetuksen (955/2002) mukaista opetusta. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2003.

 

 Koulu voi tarjota myös koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja sekä lisätä maininnan työtavoista ja arvioinnista kurssikohtaisesti. Lukiodiplomin voi suorittaa myös toisessa lukiossa, mikäli ryhmässä on tilaa. Koulu kirjaa opetussuunnitelmaansa, miten vieraskielinen opetus, etäopetus, lukiodiplomien suoritus ja itsenäinen suoritus on järjestetty. Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteeltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista.

 

Lukio opinnot muodostuvat pakollista -, syventävistä -, ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Lisäksi on koulukohtaisia, opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja tai ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Kurssien suoritusjärjestys määritellään tarkemmin ainekohtaisissa osioissa.

 

Osa opiskelijan koulutuksesta voi olla myös muiden lukioiden tai jonkin muun oppilaitoksen antamaa opetusta, jotka ovat tavoitteeltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Tarvittaessa opiskelijalta voidaan edellyttää lisäsuorituksia. Myös Merikosken lukion järjestämille kursseille voidaan ottaa muiden oppilaitosten opiskelijoita.

 

Päätös muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Jos kyseessä on numeroin arvioitava kurssi sen arvosana muutetaan arvosana-asteikolle seuraavasti.

 

asteikko 1-5     lukioasteikko                             

 

hylätty       4 (hylätty)                                

1                 5 (välttävä)                              

2                  6 (kohtalainen)                         

3                  7 (tyydyttävä)                             

4                  8 (hyvä)                                       

5                  9 (kiitettävä), 10 (erinomainen)  

 

 

asteikko 1-3     lukioasteikko                           

 

hylätty        4 (hylätty)                           

1               5 (välttävä)                          

1              6 (kohtalainen)                          

2             7 (tyydyttävä)                          

2            8 (hyvä)                                       

3            9 (kiitettävä), 10 (erinomainen)  

 

Tapauksissa, joissa lukio ei voi määritellä, kumpaa lukio arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisina tai syventävinä kursseina niistä annettaan numeroarvosana.

 

2.6 Kieliohjelma

 

Vieraita kieliä ja toista kotimaista kieltä opetetaan kaupunginvaltuuston vahvistaman kieliohjelman mukaisesti.

 

Merikosken lukiossa opetetaan A-kielinä englantia, saksaa ja venäjää, B1-kielenä ruotsia, B2-kielinä ranskaa ja saksaa sekä B3-kielinä italiaa, ranskaa ja saksaa. A-kielen opetus on alkanut ala-asteen 3. tai 5. luokalla, B1-kielen perusasteen 7. luokalla, B2-kielen perusasteen 8. luokalla ja B3-kielen lukiossa.

 

2.7 Opiskelijaksi ottamisen periaatteet

 

Yleinen lukioon pääsyn edellytys on suoritettu peruskoulun oppimäärä. Lukioon haetaan 2. asteen yhteisvalinnan kautta. Jos lukioon hakeneita on enemmän kuin täytettäviä opiskelijapaikkoja, valitaan opiskelijat päättötodistuksen äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen kielen, vieraitten kielten, uskonnon tai elämänkatsomustiedon, historian ja yhteiskuntaopin, matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantiedon arvosanojen keskiarvon osoittamassa järjestyksessä.

 

Koulutuksen järjestäjä päättää muista opiskelijaksi ottamisen perusteista sekä mahdollisesti järjestettävistä pääsy- ja soveltuvuuskokeista.

 

Opiskelijat valitaan lukioihin kesäkuussa. Opiskelija pyritään sijoittamaan hänen ensimmäiselle sijalle asettamaansa lukioon. Opetuspäällikkö valitsee opiskelijat lukioon kuultuaan rehtoreita.

 

Merikosken lukioon valitaan koulun vuosittain vahvistama määrä opiskelijoita. Valinta tapahtuu yläasteen päättötodistuksen keskiarvon perusteella 2. asteen yhteisvalinnan kautta.