Lisää sivun otsikko

 

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN

 

3.1 Yhteistyö kotien kanssa

 

Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia koskevissa kysymyksissä ja ongelmissa huomioiden kuitenkin nuoren aikuisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden. Olisi hyvä käydä keskusteluja myös harrastusten, työssäkäynnin ja nuoren muun elämäntilanteen vaikutuksesta opiskeluun.

 

Sellaisissa tilanteissa, joissa opiskelija jostain syystä tarvitsee erityistä tukea opintojensa suorittamiseksi, tulee yhteistyötä tehdä tavallista tiiviimmin. Myös maahanmuuttajataustaisten ja  vieraskielisten nuorten lukio-opinnot vaativat tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa.

 

Koulu järjestää vanhempainiltoja, joissa keskustellaan opiskelijoiden opintoihin ja hyvinvointiin liittyvistä asioista, sekä tarvittaessa muita tilaisuuksia, joissa huoltajat voivat perehtyä ja vaikuttaa koulun toimintaan. Koululla voi olla yhteistyöelin, johon kuuluu huoltajien ja koulun edustajia. Se osallistuu opiskelijoiden tukemiseen sekä koulun kehittämiseen, suunnitteluun ja arviointiin.

 

Merikosken lukio järjestää vuosittain vanhempainillan jokaisen vuosiasteen opiskeli­joiden huoltajille. Tällöin heillä on mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen, suunnitteluun ja arviointiin.

 

Huoltajat saavat tietoa koulutyöhön liittyvistä asioista opiskelijoille kouluvuoden alka­essa jaettavasta lukiotiedotteesta. Huoltajat voivat halutessaan myös ottaa yhteyttä rehtoriin, opinto-ohjaajaan tai opettajiin. Yhteydenpidosta koulusta huoltajiin vastaa ensisijaisesti rehtori.

 

3.2 Ohjauksen järjestäminen

 

Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion ohjaustoimintaan ja sen järjestämiseen osallistuu koko koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstö.

 

3.2.1 Ohjauksen sisällöt ja työnjako

 

Ohjaus muodostaa jatkumon. Sen keskeisenä tavoitteena on tukea opiskelijaa valinta- ja päätöksentekotilanteissa sekä ohjata ja tukea häntä erilaisissa henkilökohtaisissa elämäntilanteisiin liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen avulla opiskelijalla on mahdollisuus ymmärtää, miten hänen tekemänsä valinnat ja päätökset ovat suhteessa ura- ja elämänsuunnitteluun sekä tulevaisuuden suunnitelmiin yleensä.

 

Rehtori

 

Rehtori luo ohjaukselle sellaiset toimintaedellytykset, että erilaisten ohjausmenetelmien ja työnjakojen toteuttaminen on mahdollista. Rehtori tukee toiminnallaan opinto-ohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja ohjaustoiminnan suunnittelua koko oppilaitoksen yhteisenä tehtävänä. Rehtorin vastaa siitä, että säännöistä ja määräuksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista, tiedotetaan opiskelijoille ja huoltajille.

 

Opinto-ohjaaja

 

Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Suunnittelutyötä opinto-ohjaaja tekee yhteistyössä rehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa. Opinto-ohjaaja antaa luokkamuotoisen ohjauksen lisäksi henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta.

 

Opinto-ohjaajan vastuulla ovat opiskelijoiden jatkokoulutus- ja ammattisuunnitelmiin liittyvät ohjaukselliset kysymykset. Tämä jatko-opintoihin ja ammattisuunnitelmiin liittyvä päätöksenteon ohjaus on koko lukioajan kestävä ohjausprosessi. Opinto-ohjaajalle on varattava riittävästi aikaa henkilökohtaisen ja pienryhmäohjauksen järjestämiseen. Opinto-ohjaaja opastaa opiskelijoita käyttämään tarjolla olevia tietolähteitä ja yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, tuki-, neuvonta- ja tietopalveluita.

 

Ryhmänohjaaja

 

Jokainen lukion opiskelija kuuluu ohjausryhmään, jolla on oma ryhmänohjaaja. Lukio-opintojen alkuvaiheessa näiden ryhmien ohjauksessa pääpaino on ryhmäytymisessä; opiskelijat oppivat tuntemaan oman ryhmänsä jäsenet ja ryhmänohjaajan sekä koulun käytänteet.

 

Ryhmänohjaaja huolehtii koulun yhteisten asioiden tiedottamisesta ryhmälleen. Hän seuraa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä. Ryhmänohjaajalle varataan mahdollisuus koko ryhmän ohjaustuokioiden lisäksi ryhmänsä opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja pienryhmäohjaukseen. Ryhmänohjaaja toimii ennaltaehkäisevässä roolissa. Tavoitteena on puuttua ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuneisiin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin. Ryhmänohjaajan velvollisuutena on tiedottaa havainnoistaan opiskelijahuoltohenkilöstölle. Ryhmänohjaaja vastaa yhteydenpidosta oman ryhmänsä opiskelijoiden huoltajiin.

 

Aineenopettaja

 

Aineenopettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa ja oppiaineeseen liittyvissä kysymyksissä koko lukio-opintojen ajan. Aineenopettaja toimii ennaltaehkäisevässä roolissa. Tavoitteena on puuttua ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuneisiin muutoksiin sekä opiskeluvaikeuksiin. Aineenopettaja tiedottaa havainnoistaan ryhmänohjaajalle ja/tai opiskelijahuoltohenkilöstölle.

 


Opiskelija

 

Lukio-opintojen alkuvaiheessa jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, joka sisältää suunnitelman opintojen suoritusajasta ja sisällöstä. Opiskelijaa ohjataan seuraamaan oman opiskelusuunnitelman toteutumista ja päivittämään sitä. Opiskelija saa ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti ottaen huomioon ylioppilaskirjoitukset ja jatkokoulutussuunnitelmat.

 

3.2.2 Ohjauksen toteutus

 

Ohjaus ennen lukio-opintoja

 

Perusopetuksen ohjaushenkilöstön kanssa tehdään yhteistyötä. Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Tiedottamisesta voivat vastata esimerkiksi rehtori, opinto-ohjaaja, aineenopettajat ja opiskelijatutorit.

 

Ohjaus lukio-opintojen alussa

 

Opiskelijan yhteisöllisyyden kehittäminen on osa ohjauksen tavoitteita ja sisältöjä koko lukio-opintojen ajan. Lukio-opintojen alkuvaiheessa opiskelijoita perehdytetään uuteen opiskeluympäristöön ja oppilaitoksen toimintatapoihin. Tästä perehdyttämisestä vastaavat pääsääntöisesti ryhmänohjaaja ja aineenopettajat. Aineenopettajat ja opinto-ohjaaja auttavat opiskelijoita omaksumaan lukio-opinnoissa tarvittavia opiskelumenetelmiä ja –taitoja.

 

Opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman lukio-opintojen ajaksi. Suunnittelussa otetaan huomioon lukion kurssitarjonta, muissa oppilaitoksissa suoritettavat opinnot ja etäopiskeluna suoritettavat kurssit sekä ylioppilaskirjoitusten mahdollinen hajauttaminen. Tämän suunnitelman laatimista ja päivittämistä tukee opinto-ohjaaja.

 

Lukio-opintojen alkuvaiheessa käynnistetään koko lukioajan kestävä kodin ja koulun välinen yhteistyö. Yhteistyön tavoitteena on opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraaminen ja tukeminen.

 

Ohjaus lukio-opintojen aikana

 

Opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan ja kurssi- sekä ainevalintoja tarkistetaan säännöllisesti lukio-opintojen aikana opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajien yhteistyönä. Opiskelijoita ohjataan pohtimaan ura- ja elämänsuunnitelmiaan.

 

Ohjaus lukio-opintojen päättövaiheessa

 

Opintojen päättövaiheessa ohjauksen painopiste on ylioppilastutkintoon valmistautumisessa ja jatkosuunnitelmiin liittyvässä päätöksenteossa. Opiskelijat perehtyvät jatko-opintojen valintamenettelyihin opinto-ohjaajan avustuksella.

 


3.3 Opiskelijahuolto

3.3.1 Kouluterveydenhuolto

 

Lukiolaisten kouluterveydenhuollosta vastaa pääasiassa kouluterveydenhoitaja. Sairaanhoito ei kuulu kouluterveydenhuoltoon. Kouluterveydenhoitajan vastaanottoajoista tiedotetaan kouluittain lukuvuoden alussa. Kouluterveydenhoitajan puhelintunti on arkipäivisin klo 12-13. Oululaiset lukiolaiset saavat lääkäripalvelut omalääkärin vastaanotolla omalta terveysasemalta. Lukiolaisilla on mahdollisuus käyttää myös Nuorten neuvolan terveydenhoitajan, lääkärin ja psykologin palveluja, jonne ajan voi varata joko itse tai kouluterveydenhoitajan kautta. Psyykkisiin ongelmiin nuoret saavat apua ensisijaisesti Nuorten neuvolasta. Vaikeissa kriisitilanteissa ja akuuteissa mielenterveysongelmissa nuoria palvelee Nuorisopsykiatrinen työryhmä.

 

Ulkokuntalaisille lukiolaisille kuuluvat myös kouluterveydenhuollon palvelut samoin kuin ns. kiireellinen sairaanhoito terveysasemilla. Muu teveyden- tai sairaanhoito edellyttää maksusitoumusta omasta kunnasta. Maksusitoumusasioissa voi neuvoa ja auttaa kouluterveydenhoitaja tai se terveydenhuollon toimipiste, johon ulkokuntalainen lukiolainen hakeutuu saamaan hoitoa. Sama koskee myös Nuorten neuvolan palveluja.

 

Koulu tiedottaa opiskelijoille omista kouluterveydenhuollon palveluistaan.

 

3.3.2 Opiskelijahuoltoryhmä

 

Opiskelijahuoltoa koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä, jonka toiminnan kokonaisvastuu on rehtorilla. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti. Tavoitteena on kokoontua vähintään kerran kuukaudessa.

 

Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi opinto-ohjaaja(t) , kouluterveydenhoitaja ja Nuorten neuvolan psykologi. Työryhmän kokouksiin voivat lisäksi tarvittaessa osallistua lääkäri, sosiaalityöntekijä, erityisopettaja sekä ryhmänohjaaja tai muu aineenopettaja. Kokoukseen voidaan kutsua myös opiskelija itse, hänen vanhempansa tai muita käsiteltävään asiaan liittyviä työntekijöitä. Laaja-alainen yhteistyö eri ammattiryhmien kesken on välttämätöntä, jotta opiskelijoiden hyvinvointia voidaan edistää parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Opiskelijahuoltoryhmällä on kahdenlaisia tehtäviä. Opiskelijahuoltoryhmän ensisijainen tehtävä on kouluyhteisön hyvinvoinnin ylläpitäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy. Opiskelijahuoltoryhmä huolehtii sekä omasta että opettajien opiskelijahuollollisen ammattitaidon ylläpitämisestä.

 

Opiskelijahuoltoryhmän toinen tehtävä on auttaa ja tukea yksittäistä opiskelijaa. Opiskelijahuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä. Opettajan työnkuvan osana on havaita ja tunnistaa opiskelijoidensa erityisen tuen tarve ja tiedottaa asia eteenpäin. Asian työstäminen tapahtuu yhteistyössä koulun opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Opiskelijahuoltoryhmä arvioi tarvittaessa avun tai tuen tarpeen ja sopii vastuunjaosta – mitä tukitoimia opiskelijalle tarjotaan ja kuka niistä vastaa. Opiskelijaa ja hänen huoltajiansa autetaan saamaan tukea koulun ulkopuolisilta nuorten tuki- ja hoitotahoilta, jos koulun omat keinot ja opiskelijahuollon palvelut eivät riitä.

 

3.4 Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat

 

Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi.

 

Erityisen tuen jatkuvuuden turvaamiseksi perusopetuksesta siirtyy lukioon tieto opiskelijan erityisen tuen tarpeesta. Koska ylioppilastutkintolautakunta hyväksyy perusopetuksen 9. luokalla tai lukiossa kirjoitetun lausunnon, toivotaan, ettei lukion aloittavilla opiskelijoilla on jo mahdollinen lausunto valmiina. Näin tukitoimet voidaan aloittaa välittömästi. Erityisen tuen tarvetta arvioidaan taustamateriaalin, testien, opiskelijan tai hänen huoltajansa kanssa käytyjen keskustelujen, opettajien havaintojen ja muun saatavilla olevan tiedon perusteella. Mikäli opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan välittömästi.

 

Oppimistilanteet ja kokeet järjestetään opiskelijalle siten, että hänen yksilölliset tarpeensa otetaan huomioon. Erityisen tuen käytännön toteutus määritellään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Opiskelijahuoltoryhmä on tarvittaessa opettajan, opiskelijan ja huoltajien tukena, kun etsitään keinoja opiskelijan auttamiseksi.

 

 

3.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

 

Kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia opiskelijoita (saamelaiset, romanit, viittomakieliset sekä maahanmuuttajat ja vieraskieliset) informoidaan jo lukio -opintojen alussa heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

 

Kieli- ja kulttuuriryhmien opetukseen suunnataan tukiopetusta, yksilöllistä opintojen ohjausta ja muita opiskelijahuollollisia toimenpiteitä kuten terveydenhuoltopalveluja niin, että he selviävät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla.

 

Saamelaiset

 

Niille, jotka perusopetuksessa ovat saaneet saamenkielistä opetusta, jatketaan sitä lukiossa mahdollisuuksien mukaan. Lukion tulee antaa edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että he voivat kuitenkin säilyttää oman identiteettinsä.

 

Romanit

 

Opetuksessa tulee ottaa huomioon romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanikielen opetuksen tulee vahvistaa romaniopiskelijoiden identiteettiä ja kykyä toimia suomalaisessa kulttuurissa.

 

Viittomakieliset

 

Viittomakielisellä tarkoitetaan kuuroa, huonokuuloista tai kuulevaa opiskelijaa, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Viittomakielisten opiskelussa noudatetaan lukion yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija pystyy toimimaan joustavasti myös kuulevien kulttuurin piirissä. Viittomakielen rinnalla käytetään suomea luku- ja kirjoituskielenä. Opiskelijan tulee oppia käyttämään hyväkseen tulkki- ja muita yhteiskunta palveluja sekä hyödyntämään tieto - ja viestintätekniikan mahdollisuuksia.

 

Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset

 

Opetuksessa ja opiskelussa huomioidaan opiskelijoiden taustat ja tuetaan opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen että oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasa-arvoiseksi jäseneksi.

 


Opetuksen järjestäminen

 

Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetus tapahtuu pääsääntöisesti aikuislukiossa, Oulun lyseon lukiossa ja Merikosken lukiossa, viittomakielisten Laanilan lukiossa. Vieraskielisille opiskelijoille voidaan opettaa suomea joko koulun pääkielen äidinkieli ja kirjallisuus- oppimäärän mukaan tai he opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Suomi toisena kielenä opetusta annetaan Merikosken lukiossa, Oulun lyseon lukiossa ja Aikuislukiossa.