Siirry suoraan sisältöön

Lisää sivun otsikko Lisää sivun otsikko

 

5. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI

 

5.1 Arvioinnin tavoitteet

 

Tietojen ja taitojen arvioinnin täytyy olla monipuolista, opiskelua ja oppimista tukevaa ja motivoivaa. Opiskelijaa kannustetaan myönteisellä tavalla omien tavoitteidensa asettamiseen ja opiskelutapojensa kehittämiseen.

 

Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

 

5.2  Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi

 

Jokaisen kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet on tiedotettava opiskelijoille kurssin alussa ja niistä keskustellaan. Kurssisuorituksen arviointi perustuu oppiaineiden kurssitavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Lähtökohtana on tietojen ja taitojen monipuolinen arviointi, jolla kannustetaan ja tuetaan opiskelua ja opintojen etenemistä. Ilman opiskelijan osoittamia riittäviä näyttöjä arviointia ei voi suorittaa.

 

Arvioinnin muodot ovat Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti numeroarviointi, suoritusmerkintä (S=suoritettu), hylätty (H=hylätty) tai sanallinen arviointi. Keskeytetystä kurssista käytetään merkintää K.  Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää, vaan se on opiskeltava uudelleen.

 

Täydennettävästä kurssista käytetään merkintää T. Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana ja koe seuraavalla koeviikolla tai seuraavassa uusintakuulustelussa.

 

Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Ilman opiskelijan osoittamia riittäviä näyttöjä arviointia ei voi suorittaa. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemi­sestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomi­oon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja.

 

Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakun­nalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4-10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Muiden syventävien ja sekä sovelta­vien kurssien arviointitapoja voivat olla numeroar­viointi, suoritusmerkintä (S), hylätty (H) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvostelua.

 

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamis­häiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.

 

Opetussuunnitelman ainekohtaisessa osassa määritellään tapa, jolla kukin kurssi ar­vostellaan. Kurssin arvosteluperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa. Tavoitteiden yksityiskohdista sovitaan opiskelijoiden kanssa. Arvosana määräytyy kokeiden ja opiskelun yhteydessä osoitetun näytön perusteella. Opiskelijoiden kanssa sovitaan tutkielman, esitelmän, raportin tai muun vastaavan työn osuudesta arvo­sanassa. Jat­kuva näyttö voi nostaa tai laskea arvosanaa. Opiskelijoita tulee ohjata sellaiseen itsearviointiin, jota voidaan hyödyntää sekä arvioinnissa sekä opetuksen kehittämi­sessä. Kurssi voidaan arvostella myös ilman summatiivista koetta, jos arvostelu on muilla näytöillä perusteltavissa.

 

Arvioinnissa on pyrittävä huomioimaan opiskelijoiden erilaisuus. Koesuoritukset pa­lautetaan korjaus- ja arvostelumerkinnöin varustettuna opiskelijoille.

 

Itsenäisesti opiskellusta kurs­sista edellytetään hyväksytty arvosana. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti.

 

 

5.2.1 Opinnoissa etenemisen periaatteet

 

Opiskelijat laativat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jota voidaan muuttaa opintojen edetessä. Opiskelijoiden opintojen etenemistä täytyy seurata.

 

Opintojen seuraaminen

 

Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Opiskelijan henkilökohtainen suunnitelma ohjaa opiskelua ja opintojen tavoitteellista etenemistä. Erityisesti ryhmänohjaajat seuraavat oman ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä. Etenemisestettä voidaan käyttää opintojen seurannan ja tukemisen välineenä.

 

Poissaolot

 

Kurssien kunnollinen suoritus edellyttää läsnäoloa. Niinpä poissaolot on pääsääntöisesti korvattava lisäsuorituksilla ja, jos poissaoloja on liikaa, kurssi hylätään. Poissaolot voivat alentaa kurssiarvosanaa. Poissaolojen vaikutuksesta kurssin suoritukseen päättää kurssin opettaja. Pääsääntöisesti menetellään seuraavasti:

 

Jos poissaoloja on:

 

1 – 6 tuntia:    Kurssin opettaja voi antaa lisätehtäviä, jotka on palautettava koepäivään mennessä, muuten ei voi osallistua kokeeseen

yli 6 tuntia:      Kurssi hylätään

 

Jos oppilaalla on esittää todistus sairaudestaan, kurssia ei hylätä, vaikka poissaoloja olisikin yli 6.

 

Poissaoloihin ei lueta seuraavia etukäteen anottuja vapaita:

 

- Koulun toimintaan liittyvä vapaa (esim. oppilaskunnan hallituksen kokoukset, liikunnan yhdysoppilastoiminta, koulujenväliset ottelut yms.), joista ilmoitetaan etukäteen opettajille.

 

- Etukäteen ryhmänohjaajalta tai rehtorilta anottu vapaa (rehtori, jos yli 5 päivää). Anomuksessa täytyy olla hyvä peruste, esimerkiksi asiointi lääkärin, hammaslääkärin, sosiaaliviranomaisen tai muun viranomaisen luona, tai muu välttämätön poissaolo. Anomus tehdään henkilökohtaisesti ryhmänohjaajalle tai rehtorille lomakkeella, johon on merkitty keiden opettajien tunneilta oppilas on poissa. Jos kurssin läsnäolomäärä jää liian pieneksi, voi opettaja vaatia tarvittaessa lisänäyttöä, vaikka vapaa olisi anottu etukäteen.

 

T-merkintä

 

Opiskelija saa kurssista väliaikaisesti merkinnän T, jos hän on poissa kokeesta tai jos hänellä on tekemättä kurssiin kuuluvia tehtäviä. Vaadittavat täydennykset on suoritet­tava viimeistään seuraavan jakson aikana ja koe seuraavalla koeviikolla tai seuraa­vassa uusintakuulustelussa. Mikäli opiskelija ei suorita vaadittuja täydennyksiä eikä puuttuvaa koetta annetussa määräajassa katsotaan kyseinen kurssi keskeytetyksi (K).

 

Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen

 

Hyväksytty kurssi suoritetaan uudelleen kurssiin osallistumalla. Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus yhden kerran korottaa hyväksytyn kurssin arvosanaa kerran lukukau­dessa järjestettävässä korotuskuulustelussa. Lopulliseksi arvosanaksi tulee tällöin ky­seisistä suorituksista parempi. Kurssiarvosana on korotettava vuoden kuluessa varsinaisesta suorituksesta. Korotuskuulustelussa voidaan korottaa vain yhtä arvosa­naa. Korottajan on ilmoittauduttava asianomaiselle opettajalle määräpäi­vään mennes­sä erillisellä lomakkeella.

 

Uusintakuulustelut

 

Mikäli opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan (4), opiskelijalle on annettava mahdollisuus suorittaa kurssi kerran erillisessä uusintakuulustelussa. Uusintakuulustelu koskee yleensä kurssin koko oppimäärää, ja arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin varsinaisen kurssin arvioinnissa.

 

Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava sitovasti asianomaiselle opettajalle määräpäivään mennessä erillisellä lomakkeella.

 

5.2.2 Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen

 

Hyväksi luettavien opintojen tulee olla tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään vastaavia kyseisen oppiaineen oppimäärän opintojen kanssa. Hyväksi luettavat arvosanat siirtyvät pääsääntöisesti sellaisinaan kurssiarvosanoiksi. Opiskelijoilta voidaan edellyttää lisänäyttöä.

 

Opiskelijalla on oikeus lukea lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteeltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaisia.  Opintojen hyväksilukemisesta on lisämääritelmiä kohdassa 2.5.

 

 


5.2.3 Itsearviointi

 

Opiskelijan itsearvioinnilla tarkoitetaan oppimisprosessin ja saavutettujen tulosten arviointia. Itsearviointi antaa valmiuksia omien tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamisen tarkasteluun. Se valmentaa myös vastuunottoon omasta oppimisesta ja luo edellytyksiä elinikäiselle opiskelulle ja oppimiselle.

 

Opiskelijoita tulee ohjata sellaiseen opiskelua kannustavaan itsearviointiin, jota voidaan hyödyntää sekä arvioinnissa että opetuksen kehittämisessä. Samalla pyritään kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin.

 

5.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi

 

Arviointi suoritetaan Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 normittamalla tavalla.

 

Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelman ainekohtaisessa osassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

 

Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, enintään

 

1–2 kurssia, joista hylättyjä 0

3–5 kurssia, joista hylättyjä 1

6–8 kurssia, joista hylättyjä 2

9 kurssia tai enemmän, joista hylättyjä 3.

 

Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa.

 

Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi

 

•      koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä

•      opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

 


Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet

 

Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa määrätään.

 

5.4 Lukion oppimäärän suoritus

 

Lukio-opintojen päättyessä opiskelijalla tulee olla suoritettuna kaikki opiskelusuunnitelmaansa kuuluvat, Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaiset, pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, kuitenkin yhteensä vähintään 75 kurssia.

 

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiainei­den oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voi­daan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Lukion kurssimäärästä ei voida jälkikäteen poistaa mitään kurssia.

 

Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, järjestetään mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen. Kuulusteltavan oppimäärään laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Kuulustelu voi olla suullinen ja/tai kirjallinen. Opiskelijoita voidaan ohjata käyttämään suullisia kuulusteluja hyväkseen ylioppilastutkinnon kokeisiin valmistautumisessa

 

5.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot

 

Todistuksiin merkitään seuraavat tiedot:

todistuksen nimi

koulutuksen järjestäjän nimi

oppilaitoksen nimi

opiskelijan nimi ja henkilötunnus

suoritetut opinnot

todistuksen antamispäivämäärä

tiedot oppilaitoksen todistuksenanto -oikeudesta

arvosana-asteikko

selvitys kielten oppimääristä

 

 

Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:

 

  1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän.
  2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän.
  3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.

 

Lisäksi lukion todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot:

 

 

ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi)

S2/R2 = suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille

A = perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkaneen kielen oppimäärä

B1 = perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä

B2 = perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä

B3 = lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä

 

Suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2/R2) merkitään todistuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan. Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla "Muu opiskelijan äidinkieli".

 

Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu).

 

Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä.

 

Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin.

 

Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty).

 

Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat.

 

Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla.

 

Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä.

 

Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.