Lisää sivun otsikko

 

KEMIA

 

Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka pyrkii tutkimaan ja kehittämään materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita.

 

Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja rakenteiden avulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen ja matemaattinen käsittely. Monipuolisin työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataan kemian tietojen ja taitojen sekä persoonallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämiseen. Kemian opetuksen toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden opiskeluvalmiudet ja luodaan myönteinen kuva kemiaa sekä sen opiskelua kohtaan.

 

Opetuksen tavoitteet

 

Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

  • osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin 
  • osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja aineiden ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä 
  • osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat
  • osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa ja keskustelemaan siitä sekä esittämään sitä muille
  • perehtyy tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisen välineenä
  • perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa
  • osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon
  • osaa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan.

 

Arviointi

 

Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedonhankinnan ja –käsittelytaitojen kehittyminen, johon kuuluvat

  • havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus
  • työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö
  • tulosten esittäminen sekä suullisesti että kirjallisesti
  • tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi
  • johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen.

 

Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti.

 

 

PAKOLLINEN KURSSI

 

KE1  IHMISEN JA YMPÄRISTÖN KEMIA (KE1)

 

Tavoitteet

 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä
  • syventää aiemmin opittuja kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden yhteydessä
  • osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja ympäristölle
  • tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä
  • oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja –käsittelyn taitoja
  • osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia, reaktioita ja erotus- ja tunnistusmenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia

 

Keskeiset sisällöt

 

  • orgaanisia yhdisteryhmiä, kuten hiilivetyjä, orgaanisia happi- ja typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia
  • orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus
  • erilaiset seokset, ainemäärä ja pitoisuus
  • orgaanisten yhdisteiden hapettumis-pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita

 

 

SYVENTÄVÄT KURSSIT

 

KE2  KEMIAN MIKROMAAILMA (KE2)

 

Tavoitteet

 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä
  • ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä käytettäviä menetelmiä
  • osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä

 

Keskeiset sisällöt

 

  • alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä
  • elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit
  • hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava
  • kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet
  • atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne
  • isomeria

 

 

KE3  REAKTIOT JA ENERGIA (KE3)

 

Tavoitteet

 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen elinympäristössä
  • ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden merkityksen yhteiskunnassa
  • osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti
  • osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja –mekanismeihin liittyviä ilmiöitä
     
  • Keskeiset sisällöt

 

  • kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu
  • epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia
  • stoikiometrisiä laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö
  • energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa
  • reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät

 

 

KE4  METALLIT JA MATERIAALIT (KE4)

 

Tavoitteet

 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita ja niiden jalostusprosesseja
  • tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumis-pelkistymisreaktioita
  • osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluksia
  • tuntee erilaisia mineraaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä osaa kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä
  • osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä

 

Keskeiset sisällöt

 

  • sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi
  • hapettumis-pelkistymisreaktiot
  • metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet
  • bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit

 

 

KE5  REAKTIOT JA TASAPAINO (KE5)

 

Tavoitteet

 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia
  • ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä
  • osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä

 

Keskeiset sisällöt

 

  • reaktiotasapaino
  • happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys
  • liukoisuus ja liukoisuustasapaino
  • tasapainoon liittyvät graafiset esitykset

 

 

KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT

 

 

KE6  KEMIAN KERTAUSKURSSI (KE6)

 

Tavoitteet

 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • kokoaa yhteen lukion kemian keskeiset sisällöt kertaamalla keskeisiä periaatteita
  • vahvistaa laskennallisia valmiuksiaan
  • valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin ja jatkokoulutuspaikkojen sisäänpääsykokeisiin

 

 

KE7  TYÖKURSSI (KE7)

 

Tavoitteet

 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

  • tutustuu kemian työ- ja tutkimusmenetelmiin oppitunneilla ja käy mahdollisesti tutustumassa johonkin paikkakunnan kemian teollisuuden yritykseen
  • osaa tehdä johtopäätöksiä kokeellisista mittauksista ja havainnoista
  • osaa raportoida saamansa tulokset työpäiväkirjan tai työselostusten muodossa