Lisää sivun otsikko Lisää sivun otsikko

 

6. Koulun toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

 

6.1 Koulun itsearviointi

 

Arvioinnin tarkoituksena on saada tietoa koulun toiminnasta. Koulun itsearviointi on osa opetustoimen arviointiohjelmaa, ja se kohdistuu vuosittain valittaviin arviointikohteisiin. Lisäksi koulu voi arvioida muitakin tarpeellisina pitämiään asioita. Tuloksista tehdään johtopäätökset kehittämis- ja muutostoimenpiteiksi.

 

6.2 Muut koulutyötä ohjaavat suunnitelmat

 

Työsuunnitelma

 

Koulun työsuunnitelma on vuosittainen suunnitelma, jossa tarkennetaan koulun opetuksen järjestämistä ja toiminnan tavoitteita. Työsuunnitelman laatiminen aloitetaan jo edellisen lukuvuoden aikana opettajakunnan ja rehtorin yhteistyönä. Osa vuosittaisesta suunnitelmasta täytetään verkossa Riihi-ympäristössä. Opetuspäällikön ohjeen mukaan osa vuosittaisesta suunnitelmasta toimitetaan opetusvirastoon. Työsuunnitelma sisältää toiminnan arviointiosan, joka on osa koulun sisäistä ja opetustoimen yleistä arviointia.

 

Kestävän kehityksen suunnitelma

 

Koulu laatii oman Kestävän kehityksen ympäristösuunnitelman. Koulun työtä tukee opetustoimessa laadittu Koulun kestävän kehityksen ohjelma

 

Turvallisuus- ja kriisitilanteisiin liittyvät suunnitelmat

 

Turvallisuus- ja kriisitilanteisiin liittyvien suunnitelmien laadintaa ohjaa opetustoimessa laadittu Turvallista koulupäivää – koulun turvallisuuden hallinnan opas. Kansioon kootaan ainakin seuraavat asiakirjat: Pelastussuunnitelma, Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, Koulun järjestyssäännöt, Toimenpidesuunnitelma ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteita varten sekä Työpaikkakohtainen työsuojelun toimintaohjelma.

 

Muut suunnitelmat

 

Kansainvälistymissuunnitelma

 

Kielitaito on nykyajan maailmassa tärkeä osa yleissivistystä. Yhteyksien laajeneminen ja tiivistyminen Eurooppaan avaavat mahdollisuuksia, mutta tuovat myös haasteita. Englannin kielen ohella tarvitaan muidenkin eurooppalaisten kielten sekä molempien naapurimaiden kielten osaamista. Vieraan kielen opiskelu on aina myös kielen kautta välittyvän kulttuurin opiskelua. Se avartaa näköpiiriä ja auttaa ymmärtämään erilaisuutta. Merikosken lukion monipuolinen kielitarjonta tukee näitä kasvatustavoitteita. Kansainvälisyyskasvatus ja monikulttuurisuus pyritään ottamaan huomioon jokapäiväisessä työskentelyssä koulussamme. Pyrkimyksenä on järjestää lukuvuoden aikana teemapäiviä ja yhteisiä tilaisuuksia, jolloin nämä tavoitteet tuodaan korostetusti esiin. Jo käynnistettyä yhteistyötä Freiherr vom Stein-Gymnasiumin (Leverkusen) ja Koulun nro 427 (Kronstadt) kanssa jatketaan. Oppilasvaihtoa pyritään laajentamaan kieliohjelmamme mukaisesti.

 


Koulun kulttuuriopetuksen suunnitelma

 

Koulun kulttuuriopetus antaa opiskelijoille elämyksellisiä aineksia, iloa, jännitystä ja onnistumisen tunteita, joita muu koulutyö ei pysty tarjoamaan. Koulussa koettu kulttuuri välittyy myös koteihin. Kulttuuri näkyy oppiaineiden kautta arkipäivässä ja koulun kulttuurissa (esim. esityksinä ja konsertteina). Kulttuuriopetus lisää koulutyöhön myönteistä läpinäkyvyyttä: pyritään ottamaan myös koulun ulkopuoliset tahot huomioon.

 

Koulun määrätietoisella kulttuuritoiminnalla on myönteinen vaikutus koko koulun toimintaan. Opettajien ja koko koulun henkilöstön yhteistyötä vaativat kulttuuriset tapahtumat ovat tärkeitä koulun yhteishengen kannalta. Taidekokemukset auttavat myönteisen itsetunnon kehittymisessä. Kulttuuriopetuksesta opiskelijat saavat myös malleja ammatinvalintaan. Kansallisen ja paikallisen kulttuuriperinnön siirtäminen on yksi koulun kulttuuriopetuksen tärkeistä tehtävistä.

 

Kulttuuriopetuksen järjestäminen

 

  • Eri oppiaineisiin luontevasti sisällytetyt katsomis- ja kuuntelukokemukset: esim. näyttelyt, konsertit, teatteri- ja tanssiesitykset yms.
  • Erilaiset omat projektit oppiaineissa: esitysten ja konserttien valmistelu ja toteutus; omien töiden näytteille asettelu esim. luokassa ja koulun käytävillä; omien töiden esittely omalle luokalle eri oppiaineissa
  • Vuosittain voidaan nostaa jokin aihepiiri painopistealueeksi, joka huipentuisi esimerkiksi taiteiden yönä tai teemapäivinä
  • Käytetään hyväksi vuosittain ilmestyvässä Opettajan kulttuurikalenterissa tarjottavia kulttuuritapahtumia ja -koulutusta
  • Vuosittain valitaan kulttuuriyhdysopettaja, joka huolehtii tiedottamisesta

 

 

 

LIITTEET

Valtakunnallinen tuntijako

Kielten taitotasoasteikot

 


Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 14.11.2002/955

 

3 luku
Lukio-opetuksen tuntijako
7 §
Nuorille annettavien opintojen rakenne

Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi.

Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja.

8 §
Nuorille annettavan opetuksen tuntijako

Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako on seuraava:

Oppiaine tai aineryhmä

Pakolliset kurssit

Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä

Äidinkieli ja kirjallisuus

6

3

Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli)

6

2

perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli)

5

2

muut kielet

 

16

Matematiikka

 

 

lyhyt oppimäärä

6

2

pitkä oppimäärä

10

3

Ympäristö ja luonnontieteet

 

 

Biologia

2

3

Maantiede

2

2

Fysiikka

1

7

Kemia

1

4

Uskonto tai elämänkatsomustieto

3

2

Filosofia

1

3

Psykologia

1

4

Historia

4

2

Yhteiskuntaoppi

2

2

Taito- ja taideaineet

5

 

Liikunta

2

3

Musiikki

1-2

3

Kuvataide

1-2

3

Terveystieto

1

2

Opinto-ohjaus

1

1

Pakolliset kurssit

47-51

 

Syventävät kurssit vähintään

10

 

Soveltavat kurssit

Kurssit yhteensä vähintään

75

 

Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppituntien lisäksi opinto-ohjauksessa opiskelijalle annetaan muuta ohjausta.

Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A-kieltä. Jos toista kotimaista kieltä opiskellaan A-oppimäärän mukaisesti, on pakollisten kurssien määrä kuusi.

Saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan.

Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan hänen omaa äidinkieltään, opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten pakollisten kurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pakollisten kurssien kokonaismäärä voivat olla 1 momentissa säädettyä pienemmät. Tässä tapauksessa toista kotimaista kieltä opiskellaan valinnaisena aineena.

Jos vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan suomen tai ruotsin kieltä suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen kotimaisen kielen tunnit saadaan jakaa mainittujen aineiden opetukseen siten kuin koulutuksen järjestäjä päättää.


Opetushallitus 2002

MÄÄRÄYS 55/011/2001

YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN PERUSTEET

 

 

KIELITAIDON TASOASTEIKKO

 

Tutkintojen keskeinen osa on taitotasoasteikko. Kielitaitoarviot on annettava 6-portaisen taitotasoasteikon avulla, joka on yhteismitallinen Euroopan Neuvoston kehittämän yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikon kanssa. Taitotasoasteikko on sovellettavissa myös muihin kuin tutkintoon suoranaisesti liittyviin tarkoituksiin. Esimerkiksi työnantaja voi käyttää asteikkoa määritellessään, millaista kielitaitotasoa eri työtehtävät vaativat. Koulutuksen suunnittelijat voivat käyttää asteikkoa laatiessaan opetussuunnitelmia. Myös oppija voi asettaa omat tavoitteensa asteikon mukaisesti. Asteikko itse ei kuitenkaan vielä tarjoa kovin konkreettista tietoa siitä, mihin taitotasoilla viitataan. Siksi on perehdyttävä myös aihealueluetteloon sekä funktioluetteloon, jotka on ryhmitelty testitasojen mukaisesti.

 

Seuraavassa on määritelty kuusiportainen yleistaitotasoasteikko:

 

6 – Ymmärtää vaikeuksitta kaikenlaista puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Ilmausten hienot sävyerot tuottavat enää harvoin vaikeuksia. Puhuu ja kirjoittaa erittäin sujuvasti tilanteeseen sopivalla tyylillä, ja pystyy ilmaisemaan hienojakin merkitysvivahteita. Kieliopin ja sanaston hallinta on varmaa lähes kaikissa tilanteissa, ja pienetkin puutteet ovat harvinaisia.

 

5 – Ymmärtää pidempää, normaalitempoista kasvokkaista sekä mm. televisiosta ja radiosta kuultavaa puhetta, vaikka joskus ymmärtäminen vaatii jonkin verran ponnistelua. Ymmärtää rakenteellisesti ja kielellisesti monimutkaisia tekstejä ja oman aikamme kirjallisuutta. Puhuu ja kirjoittaa selkeästi ja sujuvasti erilaisista aiheista, mutta harvinaisten sanojen ja monimutkaisten lauserakenteiden käyttö saattaa kuitenkin tuottaa vaikeuksia. Hallitsee kieliopin ja sanaston yleensä hyvin ja monipuolisesti.

 

4 – Ymmärtää normaalitempoista kasvokkaista puhetta ja keskustelua yleisistä aihepiireistä sekä mm. televisiosta ja radiosta kuultavaa puhetta, mutta joitakin yksityiskohtia saattaa jäädä ymmärtämättä. Nopea puhekieli ja murteellisuudet tuottavat kuitenkin vaikeuksia. Ymmärtää vaivatta yleisiä aihepiirejä käsitteleviä tekstejä, joskin muutamat tekstin välittämät sävyerot voivat jäädä epäselviksi. Selviää melko hyvin myös vieraammissa puhetilanteissa. Pystyy kirjoittamaan sekä yksityisiä että puolivirallisia tekstejä ja esittämään ajatuksiaan yhtenäisinä kokonaisuuksina. Tekee puheessa ja kirjoituksessa eron virallisen ja epävirallisen kielimuodon välillä. Hallitsee peruskieliopin ja -sanaston hyvin.

 

3 – Ymmärtää pidempää puhetta ja keskeisen ajatuksen monista televisio- ja radio-ohjelmista, jos aihepiiri on suhteellisen tuttu. Ymmärtää tavallisia tekstejä, jotka eivät vaadi aiheen tuntemusta. Normaalitempoinen puhe ja vaativammat tekstit saattavat tuottaa vaikeuksia, jos puhejakso on pitkä ja aihepiiri vieras. Selviää tavallisimmissa käytännön puhetilanteissa ja pystyy kirjoittamaan yksinkertaista, yhtenäistä tekstiä tavallisista aiheista, vaikkakin kieliopilliset ja sanastolliset puutteet toisinaan vaikeuttavat ymmärtämistä. Hallitsee hyvin jokapäiväisiin tilanteisiin liittyvän sanaston ja peruskieliopin tavallisimmat rakenteet.

 

2 – Ymmärtää selkeää ja yksinkertaistettua puhetta, joka käsittelee jokapäiväisiä ja tuttuja asioita. Ymmärtää helposti lyhyitä, yksinkertaisia tekstejä ja saa selville pääasiat tuttuja aihepiirejä käsittelevistä teksteistä. Selviää rutiininomaisissa yksinkertaista tiedonvaihtoa vaativissa puhetilanteissa, vaikka ääntäminen on vielä puutteellista. Pystyy kirjoittamaan suppeita, yksinkertaisia tekstejä jokapäiväisistä asioista, mutta teksti voi olla hajanaista. Hallitsee yksinkertaisimman peruskieliopin ja tavallisimman perussanaston.

 

1 – Ymmärtää hitaasta ja selkeästä puheesta yksinkertaisia perustason ilmauksia, jotka liittyvät suoraan omaan elämään tai jotka koskevat välitöntä konkreettista ympäristöä. Pystyy löytämään tietoa yksinkertaisista teksteistä. Selviää kaikkein yksinkertaisimmissa puhetilanteissa, mutta puhe on hidasta ja hyvin katkonaista ja ääntämisessä on puutteita. Pystyy kirjoittamaan erittäin lyhyitä tekstejä, joissa on lukuisia kielellisiä puutteita. Tuntee kaikkein yleisimmän perussanaston ja joitakin peruskieliopin rakenteita