Sata vuotta sitten

Asianhallintapäällikkö  Sanna-Leena Eskola on poiminut kaupunginarkiston kätköistä aiheita kirjoitussarjaansa Oulusta sata vuotta sitten.

Oulu 1918

< Takaisin

Osa 6: Päätöksentekoa Oulussa kesällä 1918

​Sarja Oulusta vuonna 1918 jatkuu

Tältä Oulun kaupunki viranomaisena näyttää vuoden 1918 asiakirjojen valossa

 Edellisessä osassa todettiin, että alkuvuodesta 1918 valtuusto käsitteli vain välttämättömimmät asiat ja muut asiat siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Tuo myöhempi ajankohta oli elokuun lopussa, jolloin saatiin vihdoinkin ratkaisu siihen, keiden kuuluisi osallistua valtuuston kokouksiin ja kuinka paljon valtuutettuja tarvittaisiin kokouksen lainvoimaisuutta varten.

Tällä kertaa minua kiinnosti se, että mitä nuo välttämättömimmät asiat olivat ja näkyykö alkuvuoden kuohunta vielä tässä vaiheessa kunnallisessa päätöksenteossa. Luin erityisesti 3.7.1918 ja 8.8.1918 pidettyjen valtuuston kokousten pöytäkirjoja.

Kesällä 1918 tehtiin paljon henkilöstöön ja heidän palkkaansa liittyviä päätöksiä, sekä henkilöiden nimeämisiä erilaisiin johtokuntiin tai työryhmiin. Rekrytointipäätökset ovat mielenkiintoisia mm. hakijoiden koulutustaustan vuoksi. Heinäkuussa valittiin Rahatoimikamarille sihteeriä. Virkaa haki seitsemän henkilöä, joista virkaan valittiin maisteri Arvo Hällfors. Hänen ansioitaan oli mm. kandidaatin tutkinto kansantaloustieteessä (tutkimusaiheena Oulun kaupungin finanssitalous vuosina 1875-1908), arvosana teoreettisessa filosofiassa, Suomen ja Skandinavian historiassa sekä Rooman kirjallisuudessa. Todistusten perusteella hän hallitsi täydellisesti "niinhyvin yksinkertaista kuin kaksinkertaista Italialaista kirjanpitoa" ja hänellä oli myös "Suomen Suuriruhtinaskunnalla valtion virkoihin pyrkivältä Armollisessa Asetuksessa vaadittu suomen- ja ruotsinkielen suullinen ja kirjallinen taito".

Kesän 1918 päätöksistä aika moni liittyi suoraan tai välillisesti sähköön: Oulun Vapaaehtoinen Palosammutuskunta haki "vapaata sähkövaloa" talolleen, Yläsiirtolan asukkaat esittivät sähköjohtojen vetämistä asuinalueelleen ja Oulujoen kunnan Laanilan kansakoulun johtokunta anoi sähkövaloa koulun valaistukseen. Sähkö liittyi myös maankäyttökysymyksiin, joita valtuusto myös jonkin verran käsitteli. Valtio halusi vaihtaa kaupungin kanssa tontteja. Kaupunki luovuttaisi Kontinkankaan aluetta haararaidetta varten, Polttimosaaresta osan sekä tonttialaa Pokkitörmältä virastorakennuksia varten. Kaupunki saisi Plaatansaaren sekä 200 000 markkaa. Sähköön tämä vaihto liittyi sen vuoksi, että rakennuskonttorin vaatimuksesta kaupungille piti jäädä oikeus käyttää Polttimosaaren ranta-alueita sähkölaitoksen sulun tarpeisiin.

Näyttää siltä, että tehdyt päätökset liittyvät joko toiminnan pyörittämiseen  tai ulkopuolelta tulleisiin vaatimuksiin. Varsinaisia isoja kaupungin kehittämiseen liittyviä kysymyksiä ei ainakaan kesällä 1918 käsitelty.

Näkyikö sisällissota enää mitenkään pöytäkirjoissa? Ei suoraan, mutta jo ennen sisällissotaa alkanut pula näkyy kyllä. Elokuun alun kokouksessa käsiteltiin kaupungin hätäaputoimikunnalle anottua lisämäärärahaa. Syömävilja ja jauhot olivat vähissä, mutta siitä huolimatta haluttiin kaikkein vähävaraisimmille tarjota keittoannoksia ilmaiseksi. Rahaa myönnettiin 50 000 markkaa ja sitä varten jouduttiin ottamaan lainaa.

Jakolinkki