Sata vuotta sitten

Asianhallintapäällikkö  Sanna-Leena Eskola on poiminut kaupunginarkiston kätköistä aiheita kirjoitussarjaansa Oulusta sata vuotta sitten.

Oulu 1918

< Takaisin

Osa 7: Syntyväisyys, kuolevaisuus ja akuutiset infektsionitaudit

 Sarja Oulusta vuonna 1918 jatkuu. Tältä Oulun kaupunki viranomaisena näyttää vuoden 1918 asiakirjojen valossa.

Sunnuntaina 11.11.2018 muistettiin eri puolilla Eurooppaa ensimmäisen maailmansodan päättymishetkiä. Sodan kauheudet eivät loppuneet tuohon päivään vaan seurauksista kärsittiin pitkään. Esim. miljoonat kotiutuvat sotilaat levittivät influenssaa, joka tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä maailmanlaajuisesti.

Vuoden 1918 Oulun kaupungin asiakirjoissa ei juurikaan tämä laajempi maailmantilanne näy, mutta influenssa eli espanjantauti riehui Oulussa ja siihen kuoli 40 henkeä vuonna 1918.

Terveydenhoitolautakunnan vuosikertomukseen vuodelta 1918 on tarkasti kirjattu väkilukuun, syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja tauteihin liittyviä tilastotietoja. Sieltä käy ilmi, että vuoden 1918 lopussa Oulun väkiluku oli 21,054 henkeä. ”Kaupungin väkiluku on siis vuoden kuluessa vähentynyt 481 hengellä. Kuolleita on ollut enempi kun syntyneitä ja poismuuttaneita enempi kun sisäänmuuttaneita.”

Vuonna 1918 syntyi yhteensä 321 lasta, joista aviottomia oli 37. Kuolleena syntyi 14 lasta. Syntyvyys oli tuolloin laskussa, kymmentä vuotta aikaisemmin, vuonna 1908, oli syntynyt 433 lasta. Kuolleiden osalta vuonna 1918 muutettiin laskutapaa. Jos ei olisi muutettu, niin määrä olisi ollut vielä suurempi. Käytetyllä laskutavalla vuonna 1918 kuoli 467 henkilöä.

”Monet seikat ovat tämän tavattoman suuren kuolevaisuuden aiheuttaneet, Sota sekä kaikki siitä johtunut kurjuus ja puute ovat päätekijöinä. Mitä varsinaisessa taistelussa kaatuneihin tulee, niin on Oulun kaupungin kuolevaisuustilastoon, edellä mainituita perusteita noudattaen, tulleet ainoastaan ne 18, jotka kaatuivat Oulun taistelussa 2 ja 3 päivänä helmikuuta 1918, jota vastoin ne 29, jotka kaupungin ulkopuolella vapautus-sodassa uhrasivat henkensä isänmaan puolesta, ovat jääneet tilaston ulkopuolelle. sodan aikana on murhattu 2 ja murhaluodin tappamana kuollut 2 henkeä. Vankileireissä on kuollut kaikkiaan 31 oululaista, niistä Raatin vankileirissä 15 ja muualla 16. Viimemainittujen kuoleman syynä on muutamissa tapauksissa keuhkotauti, keuhkokuume, ruusu ja verenmyrkytys, monissa keuhkokatarri ja ruuansulatushäiriöt, useissa on kuoleman syy mainitsematta.”

Akuuttitautien joukossa on sellaisia, joista on vuosien varrella päästy eroon paremman hygienian, vesihuollon ja rokotusohjelman avulla. Tosin viime aikoina näitä tauteja on taas nähty vähän enemmän. Lavantautitartuntoja oli vuonna 1918 yhteensä 12, joista tautiin kuoli 2. Tautitapauksia oli eniten varsinaisen kaupungin ulkopuolella, alueilla, joissa käytettiin kaivo- tai jokivettä. Tulirokkoon ja kurkkumätä- ja kuristustautiin sairastui yhteensä 58 ja sairastuneista kuoli yhteensä 9 henkilöä. Tuhkarokkoa, vihurirokkoa sekä isorokkoa sairastettiin myös, mutta kuolemantapauksilta vältyttiin. Sukupuolitautitilastoissa vuosi 1918 näyttäytyy piikkinä, kuppaa oli edellisvuoteen verrattuna kaksinkertainen määrä.

Vuosi 1918 ei ollut hyvä oululaisille. Oli puutetta ruoasta, hinnat nousivat jatkuvasti, taudit jylläsivät, tuoni vei vanhukset.

Jakolinkki