Kirjoituksia matkan varrelta

Matkan varrelta

Kulttuurin rahat eivät mene tasan

Oulu valmistelee hakemusta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026, jolloin Suomesta valitaan seuraavan kerran tittelin haltija. Kisaan ovat ilmoittautuneet tähän mennessä myös Savonlinna ja Tampere, yhdessä Mänttä-Vilppulan kanssa.

Kulttuuripääkaupungilla tavoitellaan laaja-alaista, pitkäkestoista kaupunkikehitystä, hankkeiden budjetit ovat 50 miljoonan euron suuruusluokkaa. Valtakunnallisesti vuosi tuo valtavasti lisänäkyvyyttä Suomelle. On kansallisen edun mukaista, että kaikki kisassa mukana oleva kaupungit voivat näyttää kykynsä täysimääräisesti.

Tilastojen valossa Pohjois-Pohjanmaalla on heikommat edellytykset valmistautua kulttuuripääkaupunkikisaan kuin Pirkanmaalla, Uudenmaan kulttuurikeskittymästä puhumattakaan. Kulttuuripääkaupunkikisassa Oulu joutuu lähtemään takamatkalta, monella mittarilla heikommilla resursseilla. Vuodesta toiseen jatkuva ero on kasvattanut eroa kaupunkien ja alueiden välillä, kulttuurielämä on valunut etelään.

Aluehallintovirastojen vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan 9,6 prosenttia pirkanmaalaisista 7-9-vuotiaista osallistui taiteen perusopetukseen laajan oppimäärän opetukseen, pohjoispohjanmaalaisista ikätovereista vain 3,3 prosenttia. Lahjakkuuksissa tuskin on näin suuria alueellisia eroja. Taiteen perusopetus antaa eväät taiteen taidealan ammatillisiin ja korkeakouluopintoihin. Laajan oppimäärän järjestämisluvat ja tuntikohtaiset valtionosuudet myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö harkintansa mukaan.

Taiteen edistämiskeskus on selvittänyt opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen ja kulttuurin valtionosuuksien ja harkinnanvaraisen rahoituksen jakaantumista Suomessa vuonna 2016. Uudenmaan asukasta kohti tukea maksettiin vuonna 2016 noin 62 euroa, pirkanmaalaista kohti 38 euroa ja pohjoispohjalaisten osa oli 12 euroa. Uudenmaan tukitaso toisi Pohjois-Pohjanmaalle vuosittain 20,5 miljoonaa euroa lisäresurssia kulttuurille.

Kansallisilla kulttuuripoliittisilla päätöksillä rakennetaan kulttuurin kansainvälistä kilpailukykyä. Nykymenolla osa kulttuurin lahjakkuuksista jää vakan alle, jos taiteen ja kulttuurin rahoituksen alueellista jatkoa ei tasata. Kulttuuripolitiikalla ei pidä entisestään kiihdyttää alueellista epätasa-arvoa, kulttuurielämällä on kasvutilaa pohjoisessa!

Piia Rantala-Korhonen
Oulu2026-hankejohtaja

Jakolinkki