Kirjoituksia matkan varrelta

Omaleimainen Oulu

Mistä Oulu tunnetaan? Historiallisesti ajatellen, terva toi menestystä ja lukuisat suuret tulipalot polttivat kaupungin tasaisin väliajoin. Mutta emme voi elää menneessä. Tätä nykyä (vasta)tuulisen kaupungin mielleyhtymään kuuluu ainakin maailmanmestaruuskisat, jossa soitetaan kitaraa jota ei ole olemassa, sekä kuorosta, joka laulamisen sijasta huutaa. Olennaisena osana Oulun imagoa on myös tietenkin maailman paras jääkiekkojoukkue. Kaupunkimme kuuluisin taideteos on ruman sanan sisältävä graffiti, joka poistoyrityksistä huolimatta aina ilmestyy uudelleen. Kaupungin keskusta ja lähialueet tarjoavat tuoretta ja mielenkiintoista kaupunkikulttuuria, kuten Karjasilta Blues, Titta på Tuira ja Varjofestivaalit. Vireää kulttuuria löytyy kuitenkin muualtakin kuin kaupungin ytimestä, sillä muun muassa sellaiset tapahtumat kuten Bättre Folk Hailuodossa, IIK!!-kauhuelokuvafestivaali Iissä ja Maakinen Martinniemi Haukiputaalla todistavat, että toimintaa löytyy myös keskustaajaman ulkopuolelta.

Oulun ei kannata kilpailla kansainvälisestä näkyvyydestä suurten kaupunkien keinoin, sillä 200 000 asukkaan läntisen Siperian pääkaupunki ei voi tarjota miljoonakaupungin ilmansaasteita, sietämätöntä väentungosta tai keinotekoista kiirettä. Pikemminkin, Oulu voisi olla Pohjois-Suomen leppoisa pääkaupunki. Leppoisuutta kannattivat myös kaupungin järjestämään arvopohjakyselyyn vastanneet oululaiset nuoret. Ja miksipäs ei: kun on leppoisa meininki, ehtii huomioimaan muutkin ihmiset paremmin. Oulun kaltaisessa kaupungissa kaupunkikulttuuri voi olla aidosti ihmisistä lähtöisin.

Tämä ei tarkoita, etteikö Oulu voisi pörhistellä kaupunkilaisen oma-arvon tunteella, pidämmehän me itseämme joka tapauksessa vähän parempina kuin etelän veteliä. Sellaisista syntymäloton suomista luonnon luksuksista kuin vähälumiset kesät tai ainainen vastatuuli huolimatta, mielestäni ihmiset ovat se, mikä tekee Oulusta Oulun. Ossaamista ja potentiaalia Oulusta löytyy kyllä, mutta sitä pitää nostattaa paremmin.

Jokainen kaupunki haluaa uniikin imagon. Jokainen kaupunki haluaa löytää sen kuuluisan ”oman juttunsa”. Tämä on tärkeää kansallisesti ja kansainvälisesti, mutta on myös tärkeää, että kaupungin omat asukkaat kokevat kuuluvansa paikkaan, jolla on oma luonne ja persoona. Oulussa riittää osaavia ja uskaliaita kulttuurin ja taiteen toimijoita, Euroopan kulttuuripääkaupunki-hanke on keino Oululle olla vielä enemmän Oulu.

 

Ville Hämäläinen
Kulttuurialan harjoittelija
Oulu

 

AIEMMAT KIRJOITUKSET AIEMMAT KIRJOITUKSET

Oulu2026 -hakemus valmistellaan yhdessä

Oulun kaupunginvaltuusto päätti vuosi sitten yksimielisesti, että Oulu lähtee tavoittelemaan nimitystä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Kulttuuripääkaupunki on EU:n aloite, sen pelisäännöistä vuosille 2020–2033 on päätetty EU:ssa vuonna 2014. Näiden sääntöjen mukaan Oulussa on lähdetty valmistelutyötä tekemään.

Kulttuuripääkaupungin valitsee EU:n nimittämä kansainvälisistä asiantuntijoista koostuva raati, EU:n päättämien kuuden kriteerin perusteella. Erilaisten asukkaiden, paikallisten taiteilijoiden ja kulttuurilaitosten osallistuminen vuoden kulttuuriohjelman valmisteluun ja toteutukseen on yksi painavimmista kriteereistä. Ennen kaikkea on aktiivisesti otettava mukaan ne kansalaisryhmät, jotka jäävät yleensä kulttuuripalvelujen ulkopuolelle.

Kulttuuripääkaupunki on mittava hanke, paljon muutakin kuin nimitysvuoden aikana toteutettu kulttuuriohjelma. Se on laaja-alaista kaupungin kehittämistä yhdessä seudun toimijoiden kanssa. Tämän näkökulman varmistamiseksi kaupunginhallitus nimitti laajan valtuuskunnan antamaan tukensa kulttuuripääkaupungin valmistelulle. Valtuuskunnan tehtäviin ei kuulu kulttuuriohjelman valmistelu tai toteutus, sen tehtävänä on sitouttaa Oulun seutu hankkeeseen.

Kulttuuriohjelma toteutetaan avoimien ohjelmahakujen kautta. Kun hakemus jätetään vuonna 2020, on siinä oltava näkyvillä kulttuuriohjelman keskeiset teemat ja yhteistyökumppanit. Jotta ohjelma olisi tuore vuonna 2026, ei sitä ole tarkoituksenmukaista suunnitella valmiiksi liian varhain. Teemoja etsitään yhdessä asukkaiden ja kulttuurikentän kanssa peilaten niitä haasteita, joita Oulu haluaa tällä hankkeella ratkaista. Arktisen alueen ilmastonmuutos, teknologian ja luovuuden yhdistäminen, digitaalisuuden haasteet ja mahdollisuudet – mitkä ovat polttavimmat kysymykset, joita taiteen ja kulttuurin keinoin halutaan käsitellä yhdessä eurooppalaisten yhteistyökumppanien kanssa?

Jo viime syksynä rakennettiin hankkeen arvopohjaa: 1200 lasta ja nuorta kertoi unelmistaan tulevaisuuden Oulusta. Vastauksissa korostui leppoisuus ja luonnonläheisyys, toisaalta kaivattiin myös metropolimaisuutta ja toimivaa joukkoliikennettä.

Kulttuuripääkaupungilla tulee olemaan Oulun seudun ilme, sillä se tehdään yhdessä. Valmistelussa tarvitaan monenlaisia työtapoja ja areenoita, valtuuskunta ja virkamiestyöryhmät ovat vain osa tätä kokonaisuutta. Kaikki halukkaat pääsevät mukaan!
 

Piia Rantala-Korhonen
Oulu2026 -hankejohtaja

Mitä se hyövää Oulu2026?

Teini-iässä odottelin pysäkillä onnikkaa Patelasta kaupunkiin. Mummuni huuteli ikkunasta joka ikinen kerta, kannattaako sitä lähtiä, mitä se hyövää. Lähdin silti.

Oulun kaupunginvaltuusto päätti reilu vuosi sitten hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Hieno ja rohkea päätös oululaisilta päättäjiltä. Hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen ja ohjelmajohtaja Samu Forsblom aloittivat pohjatyöt. Matkasaarnaaminen kannatti, taustatueksi saatiin noin 50 hengen valtuuskunta Kalajokilaaksosta Koillismaalle, Kajaanista Tornioon. Lisäksi tehtiin kysely, jossa yli tuhannelta opiskelijalta ja koululaiselta kirjattiin ylös, millaisessa Oulussa he haluavat asua vuonna 2026. Hyvä arvopohja, josta ponnistaa.

Tämän vuoden tammikuussa kaupunginjohtaja asetti useita työryhmiä tukemaan Rantala-Korhosen ja Forsblomin työtä. Tähän mennessä on valettu siis perustuksia, henkisiä ja fyysisiä. Asiantuntijoita ja kulttuuriväkeä tullaan vielä kuulemaan laajalla rintamalla. 

Edessä on siis paljon työtä, todellinen maraton. Parin vuoden päästä on hakuprosessin ensimmäinen vaihe. Jos siitä päästään eteenpäin, alkaa varsinaisen kulttuurivuoden sisällön rakentaminen - ja kuka tietää, ehkä Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Matka on todellakin vasta alussa.

Ja mitä osa kadunmiehistä ajattelee: "Ei voisi vähempää kiinnostaa. Oulu ei todellakaan ansaitse mitään kulttuuripääkaupunkititteliä. Eihän täällä ole mitään, paitsi kuppanen ilmakitarakisa, uinuva Pikisaari, itsellinen Valve, puhumattakaan Koitelista, Hailuodosta tai lähikuntien kissanristiäisistä. Mitä koko hanke hyövää?"

Kun teemme kotiläksymme tarkemmin ja katsomme suurennuslasilla asetettuja hakuehtoja: EU:n valitsijaraati arvostaa enemmän sitä tulevaa matkaa - millaiseksi kaupunki voi tittelin avulla kehittyä ja mitä saavuttaa. Eli jos kaikki on jo hyvin - mihin sitä titteliä tarvitaan?

Hyövääkö nyt? Jo pelkkä tavoittelu tuottaa hyvää koko seutukunnalle. Jos Oulu on paska kaupunni, jossa ei koskaan tapahdu mitään, sitä suuremmalla syyllä me tarvitsemme tätä. Me tarvitsemme iloa, tekemisen riemua ja meininkiä. Tämän asenteen levittämisessä meillä viestinviejillä on se suurin työ.

Carita Forsman
Oulu2026-hanke
Viestintä- ja markkinointikoordinaattori
Oulun kaupunki

Oulussa on jotain erityistä!

Oulu on minusta erityinen kaupunki. Tämä liittyy varmaan jotenkin valoon. Kun ensimmäisen kerran kävin Oulussa viime vuoden kesäkuussa, taivas oli kirkkaansininen, aurinko häikäisi ja sen valo heijastui kaikista pinnoista. Seuraavalla vierailullani tämän vuoden helmikuussa taivas oli tummunut, mutta valo oli edelleen voimakas – katuvalot heijastuivat lumesta ja jää hohti siellä, missä joet yleensä virtaavat.

Valo on läsnä myös oululaisissa ihmisissä. Oulussa on energiaa ja aktiivinen asioiden tekemisen kulttuuri. Ihmiset vaikuttavat kekseliäiltä, huomaavaisilta, uteliailta ja eläväisiltä. he pyöräilevät, juoksevat, uivat ja kävelevät reippaasti. He ovat lähellä luontoa mutta silti kaupunkilaisia, ympäristötietoisia, juurtuneita ja digitalisoituneita.

Nämä ominaisuudet muokkaavat Oulun identiteettiä ja kulttuurimaisemaa. Keskeisiä kulttuurin organisaatioita johtavat terävät, käytännölliset ja omistautuneet ihmiset, jotka kantavat yhteistä vastuuta yhteisöjensä hyvinvoinnista. Kaupungin hallinnolla, yliopistolla ja yrityksillä riittää päämääriä, ja kaikki nämä tahot haluavat kaupungin parasta tietoisina siitä, että Oulun menestys vaatii kovasti töitä, jotta kaupunkilaiset voivat antaa oman aktiivisen panoksensa tulevaisuuden hyväksi.

Oulu vaikuttaa verraten tasapainoiselta kaupungilta – sen elinkeinorakenne on monipuolinen, kaupungissa on helppo suunnistaa ja luonto lomittuu mukavasti kaupunkimaisemaan. Oulu myös luo uutta ja tekee asioita hyödyntäen kaupungin leimallista ilmastoa ja sijaintia. Tervasta Nokiaan ja digitaalipeleistä Polar Bear Pitchingiin – Oulu on kaupunki, joka keksii idean ja toteuttaa sen.

Mutta en ole varma, onko Oulu niin osallistava kuin se voisi olla. Kuinka avoin kaupunki on esimerkiksi erilaisille kulttuureille, ajatuksille ja asenteille? Pystyykö Oulu muuttumaan väestönsä mukana? Voisiko Oulu olla myös yhtenäisempi? Niin että keskustan alue toimisi tehokkaammin kaupunkilaisten sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen elämän yhdistäjänä. Ja niin että yliopisto tarjoaisi perustan yhteistyölle halki kaupungin sekä toimisi yhdistävänä tekijänä kaupungin ja muun maailman välillä.

Tähän Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke tarjoaa mahdollisuuden. Se voi auttaa käymään keskustelua ja ajatustenvaihtoa koskien kaupungin identiteettiä, tarkoitusta ja suuntaa. Se voi auttaa luomaan uusia suhteita kaupungin sisällä sekä naapurien kanssa läpi koko Euroopan. Se voi myös auttaa rakentamaan ja kasvattamaan kulttuurin roolia eteenpäin vievänä voimana, joka ruokkii myönteistä muutosta. Jokaisen kaupungin on nimittäin muututtava pysyäkseen ajanmukaisena nykyisille ja tuleville yhteisöilleen.

Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke asettaa ihmiset keskustelun ytimeen. Se vaatii meitä kaikkia käyttämään mielikuvitustamme ja miettimään, kuinka kaupunki voi kasvaa paremmaksi oman kulttuurinsa lähtökohdista. Sen seurauksena alamme nähdä kaupungin ja sen roolin Euroopassa uudessa valossa. Ja se innostaa meitä unelmoimaan, toimimaan yhdessä uusilla tavoilla sekä leikkimään valolla, jonka ansiosta kaupunki on niin erityinen.

 

 

 

Tom Fleming

johtaja

TF Consultancy

Lontoo, UK