Ajankohtaista

< Takaisin

Kuuden suurimman kaupungin johtajat päättivät kahdesta uudesta ilmastoteosta

Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Turun ja Oulun kaupunginjohtajat kokoontuivat Helsingissä 13. joulukuuta yhteiseen kokoukseen kaupunkipolitiikan ja kaupunkien ajankohtaisten kysymysten tiimoilta.

Kaupunkien rooli aikamme suurten haasteiden ratkaisussa korostuu entisestään kaupunkien kasvun myötä. Kuusi suurinta kaupunkia ovat perustaneet vuonna 2011 kaupunginjohtajien ilmastoverkoston, jonka tarkoituksena on näyttää suuntaa ilmastokysymysten kansallisessa ratkaisussa. Kokouksessa kaupunginjohtajat päättivät toteuttaa kaksi uutta ilmastoaloitetta.

Jatkossa kaupungit sitoutuvat kehittämään energiatietojärjestelmiään ja avaavat niitä aktiivisesti kaupunkilaisten, yritysten ja julkisyhteisöjen käyttöön. Aloitteen tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta ja luoda ilmastohaasteen ratkaisuun myös uusia markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Kaupunginjohtajat päättivät myös lisätä kaupunkien puurakentamista. Kukin kuudesta suurimmasta kaupungista nimeää uuden kohteen tai alueen, jossa erityisenä tavoitteena on puurakentamisen määrällinen lisääminen ja laadullinen kehittäminen yhteistyössä puualan toimijoiden kesken. Samalla on tarkoitus kehittää vähähiilisen rakentamisen kannustimia ja puurakentamisen ohjauskeinoja yhdessä puualan toimijoiden sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Kaupunginjohtajien kokouksessa päätettiin antaa lausunto hallitukselle EU:n tulevan koheesiopolitiikan 2021 painopisteistä. Kaupunkien kanta on, että Suomen tulevissa linjauksissa tulisi korostaa alueiden välisten kehityserojen lisäksi aktiivisen kaupunkipolitiikan mahdollistamista niin Suomessa kuin EU-tasolla.

Kuuden suurimman kaupungin johtajat toivovat hallitukselta aktiivista yhteistyötä Suomen koheesiopolitiikan linjausten valmistelussa. Koheesiopolitiikkaa uudistettaessa tulee huomioida kaupunkien erityispiirteet työllisyyden, innovaatiotoiminnan, maahanmuuton ja kilpailukyvyn näkökulmasta sekä yleisemmin kaupunkien rooli kasvun moottoreina.

Euroopan Unionin koheesiopolitiikan tulevaisuudesta neuvotellaan ja asiasta päätetään EU-tasolla kesään 2019 mennessä. Osana tätä prosessia myös Suomi pyrkii osaltaan vaikuttamaan tulevaan rahoituskehykseen ja erityisesti koheesiopolitiikan rahoitukseen ja sisältöön.

Jakolinkki

Kokousasiakirjat