Talous Talous

Talousarvio 2018
 

Oulun kaupungin talousarviot

Tilinpäätökset ja toimintakertomukset


Oulun kaupungin talouden ja toiminnan kehittämisohjelma 2010-2012

Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi kesällä 2009 laajan kehittämisohjelman, jossa edellytetään palvelutuotannon ja palveluiden järjestämisen kehittämistä, omistajapoliittisia linjauksia ja omistajaohjauksen kehittämistä, elinkeinopoliittisia toimenpiteitä, johtamisjärjestelmän kehittämistä ja työllisyyttä parantavia toimenpiteitä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi linjaukset 23.8.2010.

Oulun kaupungin hankintaohjelma

Oulun kaupunginhallitus hyväksyi 13.6.2017 uuden hankintaohjelman.

Talousarvion 2018 käsittely

Päätöksenteko vuoden 2018 talousarviosta noudattaa seuraavaa aikataulua:

  • Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 9.10.
  • Kaupunginhallituksen budjettiriihi 1.-2.11.
  • Kaupunginhallituksen talousarviokäsittely 6.11. ja 13.11
  • Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittely alkaa 27.11.
  • Kaupunginvaltuuston päätökset 11.12.

Ajankohtaista Ajankohtaista

< Takaisin

Luottamushenkilöjohtajat: Ilmastonmuutos torjutaan kaupungeissa, maakunta- ja sote-uudistuksessa vakava demokratiavaje

Suomen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohtajien julkilausuma


Suomen kuuden suurimman kaupungin Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun johtavat luottamushenkilöt kokoontuivat Turussa 10.-11.4.2018. Yhteisessä seminaarissa käsiteltiin muun muassa ilmastonmuutokseen vastaamista, merkittäviä liikennehankkeita, 6Aika-yhteistyötä sekä maakunta- ja sote-uudistusta.

Maakunta- ja sote-uudistuksessa vakava demokratiavaje

Suurten kaupunkien luottamusjohto kävi tapaamisessaan monipuolisen keskustelun koskien eduskunnan käsittelyssä olevaa maakunta- ja sote-uudistusta. Kaupungit ovat ottaneet uudistukseen osin erilaisia kantoja, mutta kaikki näkevät uudistuksessa vakavia huolia ja muutostarpeita.

Johtavien luottamushenkilöiden mukaan uudistuksella ei tule vaarantaa kaupunkien asukkaiden palvelutasoa eikä kaupunkien toimintakykyä. Arvioiden mukaan esitetyssä muodossa uudistus heikentää merkittävästi kaupunkien liikkumavaraa tulevaisuuden kasvun haasteisiin vastaamisessa ja samalla perustettavien maakuntien talouksiin kohdistuisi vakava sopeutuspaine jo niiden aloittaessa toimintansa.

Uusi sote-järjestelmä perustuu vahvaan palveluiden järjestäjään, mutta demokraattisesti valittujen maakuntapäättäjien mahdollisuudet vastata järjestämisestä ovat heikot. Todellinen valta näyttää keskittyvän valtiovarainministeriöön ja sosiaali- ja terveysministeriöön. On perusteltua kysyä, missä todellisuudessa on maakunnan demokraattinen taloudellinen valta ja kuka oikeastaan sotea ohjaa; valtio, liikelaitos vaiko maakunnan sote-järjestäjäorganisaatio?

Päättäjien näkemyksen mukaan yksi esimerkki uudistuksen ongelmista liittyy tukipalveluihin, joilla on merkittävä vaikutus kansalaisten saamien palveluiden tasoon. Keskitetyt tukipalveluratkaisut muun muassa ICT-palveluissa eivät mahdollista tarkoituksenmukaisia ja kilpailukykyisiä malleja maakuntien tarpeiden mukaisesti. Valtiojohtoisten ratkaisujen valmistelu on viivästynyt pahasti uudistuksen toteutuksen aikataulusta. On epäselvää, voidaanko valtiojohtoisella ratkaisulla ylipäätään saavuttaa uudistuksen tuottavuustavoitteet. Tukipalveluratkaisut tulee jättää alueiden ratkaistaviksi.

Nyt esitetyssä muodossaan lakikokonaisuus ei vastaa maakunta- ja sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita.

Ilmastonmuutos torjutaan kaupungeissa

Ihmiskunnan kohtalonkysymys, ilmastonmuutos, torjutaan kaupungeissa. Kaupungit kykenevät ratkaisuillaan merkittävästi vähentämään kasvihuonepäästöjä ja tarjoavat yksilötasolla mahdollisuuden toteuttaa kestäviä valintoja omassa asumisessaan, liikkumisessaan ja kulutuksessaan.

Valtakunnan tasolla vuoteen 2045 asetetut ilmastotavoitteet saavutetaan Suomen suurimmissa kaupungeissa jopa 15 vuotta etuajassa. Kaupunkimme ovat tällä vuosikymmenellä jo vähentäneet kasvihuonepäästöjään valtakunnallista kehitystä nopeammin. Kaupungit kantavat vastuunsa asukkaidensa turvallisuudesta ja ympäristöstä varautumalla ilmastonmuutoksen seurauksiin. Yhdessä valtion kanssa kaupungit haluavat panostaa kestäviin liikkumismuotoihin, kuten joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.

Asettaessaan kovia ilmastotavoitteita Suomen suurimmat kaupungit ovat nähneet kunnianhimoisen ilmastopolitiikan hyödyt ja tienneet pystyvänsä toteuttamaan kovat tavoitteensa myös käytännössä. Kaupungeilla on halu ja kyky ratkaista ilmastonmuutoksen haasteita eurooppalaisena yhteistyönä sekä olla tulosta tuottavien ratkaisujen globaali edelläkävijä.

Kuva: Suurten kaupunkien ilmastotavoitteet ja päästökehitys/tavoite 2010 – 2040

Suurten kaupunkien ilmastotavoitteet ja päästökehitys/tavoite 2010 – 2040


Lyhytosoite tälle sivulle www.ouka.fi/talous