Erheelliset paloilmoitukset

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos suorittaa vuosittain noin 700-800 paloilmoitinlaitteiston antamaa hälytystehtävää. Hälytyksistä jopa 95 % on ollut erheellisiä eli hälytys aiheutui muusta syystä kuin tulipalosta. Erheelliset paloilmoitukset sitovat pelastustoimen henkilöstöä ja kalustoa pois varsinaisesta päätehtävästä. Palomiehet eivät voi tietää etukäteen onko ilmoitus erheellinen vai ei, joten tehtävään suhtaudutaan aina kuin rakennuspaloon.

Erheellisen paloilmoituksen aiheuttaa yleisimmin:

• Ruuan valmistus
  Usein syynä valvomaton ruuan laittaminen, jolloin ruoka palaa pohjaan ja käryää liedellä, liesiuunissa tai mikroaaltouunissa.


• Remontti ja muu korjaustyö
  Työstä muodostuu pölyä, savua, kosteutta, tärinää jne. Työn edellyttämä palonilmaisimien suojaus ja irtikytkentä on tekemättä työn ajaksi.


• Muu syy
  Muu syy tai tuntematon syy, jossa hälyttävä ilmaisin yleensä löydetään, mutta selvää ulkoista syytä ilmaisimen toimimiselle ei löydy. Syynä on usein ilmaisimien huollon puute, ilmaisimiin kertynyt pöly, lika tms.

Erheellisten paloilmoitusten määrää on pyritty vähentämään mm. palotarkastusten ja hälytystehtävien yhteydessä annettavalla opastuksella ja neuvonnalla. On viety läpi laajojakin ERHE-hankkeita, mutta niiden vaikutus erheellisten paloilmoitusten vähentämisessä on jäänyt vähäiseksi ja lyhytkestoiseksi.

Uuden 1.7.2011 voimaan astuneen pelastuslain (379/2011) 96 §:n mukaan pelastuslaitos voi periä maksun tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn automaattisen paloilmoitinlaitteiston toistuva erheellinen hälytys. Maksun perimisen edellytyksenä on, että paloilmoitin on aikaisemmin aiheuttanut erheellisen hälytyksen ja alueen pelastusviranomainen on kirjallisesti kehottanut kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa korjaamaan sen.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos otti maksun käyttöön huhtikuussa 2012. Maksun perimisen tarkoituksena ei ole pelastustoimen kustannusten kattaminen vaan se on kannuste tehokkaaseen erheellisten paloilmoitusten ehkäisyyn. Perittävien maksujen suuruudesta päättää alueen pelastustoimi. Maksu saa olla enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrä, nyt 760,01 €.

Päätetyn laskutuskäytännön mukaisesti erhe on toistuva, jos samasta kohteesta saadaan kolmas erheellinen paloilmoitus 12 kuukauden tarkastelujakson aikana. Ensimmäisestä erheestä annetaan huomautus, toisesta pelastuslain tarkoittama kirjallinen korjauskehotus ja kolmannesta lasku (jos kaikki ovat tapahtuneet vuoden sisällä). Jokaisen toimenpiteen yhteydessä kohteeseen annetaan ohjeita ja materiaaleja erheellisten paloilmoitusten ehkäisyyn.

Korjauskehotuksen ja laskun jälkeen annetaan 3 viikkoa aikaa toteuttaa erheellisiä paloilmoituksia ehkäisevät toimenpiteet. Jos erheet jatkuvat, jatkuu myös laskutus.

Erheellisten paloilmoitusten maksullisuus on vaikuttanut laskevasti paloilmoitusten määrään. Ennen maksun käyttöönottoa suoritettiin 700-800 ilmoitinlaitetehtää/vuosi. Vuoden 2017 osalta kyseinen tehtävämäärä on noin 650. Tehtävää kuitenkin riittää, sillä erheellisten paloilmoitusten osuus kaikista ilmoitinlaitetehtävistä on edelleen yli 90 %.

Materiaalipankista löydät ohjeita erheellisten paloilmoitusten ehkäisyyn. Neuvoja erheellisten paloilmoitusten ehkäisyyn voit kysyä myös palotarkastajilta. Pelastuslaitoksen "ERHE-vastuuhenkilönä" on riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas.