Antologiat

Jo viheltää takilassa, WSOY 1993

Joni Skiftesvikin toimittama meriaiheisten kirjoitusten kokoelma on kunnianosoitus suomalaisille merenkulkijoille, merenkululle ja sen perinteille sekä osaaville tarinankertojille. Kokoelma on vahva osoitus merellisiä aihepiirejä käsittelevän kirjallisuutemme laadukkuudesta.

Kokoelmassa ei ole pelkästään fiktiivisiä tekstejä, vaan mukana on päiväkirjaotteita, matkakertomuksia, merimiehen kirje ja meriselityksiä, joka kuvaavat tapahtumia ja ihmiskohtaloita maailman merillä. Skiftesvik on ryhmitellyt tekstit siten, että ne kertovat purjelaivojen aikakaudesta, tuntemattomista ja pelottavista vesistä, sota-ajasta ja meren vihasta. Teos päättyy kuvauksiin merten kulkijoiden ikuisesta kaipuusta kotisatamaan.

Idea merellisten tekstien antologiasta kypsyi Skiftesvikin mielessä hänen työskennellessä 1991–1992 Etelä-Englannissa Copnorin valkoinen laiva -kirjaansa kirjoittaen. Kevättalvella 1992 Cornwallin rannikolle suuntautuneella matkallaan hän tapasi paikallisen purjehtijan, joka oli hyvin innostunut suomalaisesta merenkulusta ja sen perinteistä.

"Eric palautti mieleeni ajatuksen kotimaisen merikirjallisuuden antologiasta, josta olin itse asiassa jo alustavasti sopinut kustantajani Ville Vikstenin kanssa muutama vuosi aiemmin. Se oli jotenkin vain jäänyt taka-alalle", Skiftesvik muistelee kirjansa esipuheessa.

Skiftesvik on sisällyttänyt antologiaan vain yhden oman tekstinsä, novellinsa "Matkalla Maluriin" (1991). Muita antologian tekstejä ovat: Paavo Korpela, "Parkkilaiva Concordia"; Hj. Nortamo, "Länsirannikolla purjehtimassa"; Martti Juutilainen, "Lähellä tuhoa"; Emil Elenius, "Sankari"; Osmo I. Lehmuskallio, "Vehnäpurjehduksella"; F. I. Rinne, "Kirje Suomeen"; K. M. Wallenius, "Karamerellä"; Joppe Karhunen, "Saattuetaisteluissa yli Atlantin"; Helge Heikkinen, "Kap Finisterrestä länteen"; Nils Blumenthal, "Internoituna"; Frans Nylund, "Your destination, please?"; Håkan Mörne, "Jossain Shetlandin ja Orkney-saarten välillä"; Onni Heino, "Meriselitys/Meri-Tuuli"; Eino Koivistoinen, "Castor ja Pollux"; Seppo Muraja, "Psycopaatilla Atlantin yli"; Lauri Nikula, "Meriselitys/Irja"; Timo Pusa, "Fransmanni siellä liputtaa rintsikoilla"; Pekka Kinnari, "Vaskiluodon tyttö" ja Oiva Pohjanpirkka, "Moskiitto". Kirjan lopussa oleva lähdeluettelo toimii "merikarttana" alkuperäisteoksiin.

Osa yli kolmesataasivuisen kirjan kuvituksesta on dokumentaarisia kuvia, jotka liittyvät tarinoihin. Kuvat ovat peräisin paitsi kustantajan arkistosta, Suomen Merimuseosta ja Museovirastosta, myös yksityiskokoelmista, muun muassa Skiftesvikin isäpuolelta Bror Erikssonilta ja tädiltä Elsa Malmbergilta.

Edessä tyrskyjä! WSOY 2004

Edessä tyrskyjä! sai alkunsa edelliseen antologiaan ihastuneiden lukijoiden toiveista. Joni Skiftesvikin kokoaman "merellisen lukumatkan kakkosreimarin" kertomuksissa taistellaan yksin meren armoilla, upotetaan sukellusvene tykkiveneellä, ihmetellään friivahdissa valaan suihkuja, etsitään pelastavaa väylää ahtojäissä sekä kohdataan vastustamattoman hämäriä houkutuksia ja sataman sulottaria. Mukana on jälleen sekä tosikertomuksia että fiktioita kotirantojen pyykkivesiltä valtamerten ulapoille. Valtaosa kertomuksista on peräisin 1900-luvulta.

"Valitettavasti naisten kirjoittamia merellisiä kertomuksia en löytänyt. Myöskään Estonian onnettomuuteen liittyviä mieleisiäni tekstejä ei osunut eteeni", Skiftesvik pahoittelee Oulu-lehden haastattelussaan 28.10.2004.

Tosin Tuulikki Soinin runo "Voiko merta rakastaa" on mukana kokoelmassa.

Yksi tummimmista antologian teksteistä on vuoteen 1928 sijoittuva kertomus, jossa suomalainen merimies kuolee purjelaivamatkalla sairastuessaan beriberi-tautiin. Armoton meri näyttäytyy myös autenttisessa kuvauksessa himankalaisen isän viimeisestä matkasta omalla kaljaasillaan. Kirjan nimi, merellä kajahtava varoitushuuto, on peräisin Pentti Luukkosen meripäiväkirjaotteesta.

"Kokoaminen oli sellaista salapoliisin työtä, ja hyvän tekstin löytäminen oli aina elämys", Skiftesvik jatkaa. "Yllätys oli, kuinka laadukkaita mereen liittyviä tekstejä Suomessa on. Purjelaiva-aikakaudelta löytyy runsaasti kertomuksia, kun taas sota-ajan merellisiä tekstejä on vähän."

Omista teksteistään Skiftesvik on ottanut mukaan seuraavat (suluissa teos, josta tekstikatkelma on): "Anna minun löytää väylä" (Isäni, sankari), "Luotsaus" (Luotsin tarina), "Majakkamiehet" (Gagarin kinoksessa), "Pirtuvesillä" (Pirtukuningas), "Metku" (Tuulen poika) ja "Kukkia laivoihin" (Kotikoivuinen mies).

Muita kokoelman tekstejä ovat: Tuulikki Soini, "Voiko merta rakastaa"; Martti Raive, Merituuli tappaa bakteerit"; Olavi Kivikoski, "Vanhan äitini vuoksi…"; Helge Heikkinen, "Purjelaiva on vain episodi"; Eino Pukkila, "Tykkiveneellä päin sukellusvenettä"; Pentti Luukkonen, "Tyrskyjä edessä"; Onni Norio, "Merimiesjuttuja"; Juha Lehtonen, "Hai"; Eino Koivistoinen, "Hiililasti Chileen"; Håkan Mörne, "Albatrossi"; Kai Snellman, "Kanafregatti"; Siivo Peltonen, "Uhrikirkko sai lahjansa"; Jorma Marttala, "Taudin kourissa merellä"; Ahti Pöyhtäri, "Isän viimeinen merimatka"; Eevert Piispa, "Kohtalokas Viron-matka"; Reino Lehväslaiho, "Päällimmäiseksi puhdasta kahvia"; Vilho Sorvari, "Vesiherra"; Teuvo Saavalainen, "Meeri" ja Timo Pusa, "Patjalla".

Noin kolmesataasivuisen teoksen kuvituksena on autenttista, mustavalkoista kuvamateriaalia muun muassa Sotamuseosta, Helsingin kaupunginmuseosta, Suomen Laivahistorialliselta yhdistykseltä ja yksityishenkilöiden arkistoista. Teoksen lopussa on lähdeluettelo, jonka avulla voi etsiä luettaviksi alkuperäisteokset.

 

OUTI-verkkokirjasto

– lainat ja haku