Oulusta opin tielle

Snellmanin ja Bergin tiet yhtyivät kouluvuosien jälkeenkin. Oulun kaupungin palon jälkeen 1822 he saivat päästötodistuksen ilman tavanomaisia tutkintoja, ja saman vuoden lokakuun alussa he kirjoittautuivat yhdessä Turun yliopiston matrikkeliin ja pohjalaiseen osakuntaan arvosanalla "bonae spei", hyvät tiedot.

Oulun triviaalikoulun "toveripiirin reippain poika" ryhtyi opiskelemaan kreikan kieltä ja latinaa sekä kirjallisuutta. Hän menestyi niin hyvin, että sai vuosina 1825-26 stipendin. Bergin runojen varman muotoaistin on tulkittu olevan peruja klassisen filologian opinnoista.

Turun palon jälkeen 1827 Berg jatkoi opintojaan Helsingissä. Hän asui ensin kauppias Etholénilla ja sitten kauppias Borgströmin talossa, mistä muodostui taidetta ja kirjallisuutta harrastavien piirien kokoontumispaikka. Bergkin seurasi tiiviisti ajan tapahtumia ja aatteita, sitoutumatta kuitenkaan mihinkään koulukuntaan.

Elämänmuutoksia

Vuosi 1829 on käänteentekevä Samuli Kustaa Bergin elämässä. Lapsuudesta saakka vaivannut silmäsairaus, trakooma, paheni, ja Berg suuntasi opintonsa käytännöllisemmille urille. Syyslukukauden 1829 ja kevätlukukauden 1830 hän kuunteli lainopillisia luentoja ja suoritti tutkintonsa erinomaisella arvosanalla jo keväällä 1830. Vielä saman vuoden syksyllä hän pääsi Vaasan hovioikeuden auskultantiksi.

Vuosi 1829 aloitti myös Bergin kirjallisen uran. Hänen runonsa Kiilto mato ja Kulta perhoset ilmestyivät Oulun Wiikko-Sanomissa.

Bergin kirjallinen tuotanto ajoittuu vuosiin 1829 ja 1832, joskin runoista julkaistiin vielä myöhemmin uusia, täydennettyjä tai korjattuja versioita. Elämänmuutos, sokeuden uhka ja nuoruudenrakastetun – joka oli tiettävästi Teuvan kirkkoherran tytär Ebba Cajanus – menettäminen antoivat sysäyksen runojen syntyyn. Berg ei koskaan avioitunut.

 

OUTI-verkkokirjasto

– lainat ja haku