Erämaiden robinsonit
Nuortenkirja lajina käynnistyi Suomessa poikien erä- ja seikkailukirjoista, joissa pohjoinen oli suosittu miehuuskokeen paikka. Mallin asetti A. E. Ingmanin Rimpisuon usvapatsas (1915), jossa kaksi kuusitoistavuotiasta orpopoikaa lähtee pohjoiseen selvittämään salaperäisen usvapatsaan arvoitusta. He kohtaavat petoja, törmäävät saamelaisten taikoihin ja rakentavat hyvän uudistalon Patsassaarelleen. Lopuksi he kutsuvat muitakin poikia osallistumaan hankkeeseen.
Pohjoinen karaisee
Ingmania seurasi 1920- ja 1930-luvulla joukko kirjoittajia, jotka sijoittivat nuorukaistensa seikkailut pohjoiseen. Kaarlo Hänninen oli kotoisin Kuusamosta ja kuvasi niin kotialueensa kuin Jäämeren rantojen elämää ja historiaa. Kiveliön kuningas -teoksessa (1923) pappilan lapset joutuvat vuodeksi erämaan armoille.
J. K. Kulomaa ( Jussi Kukkonen) kertoi kainuulaisista sisseistä. Tällaisen historiallisen seikkailuromaanin esikoinen oli meillä ollut Santeri Ivalon Juho Vesainen (1894), jossa Juho – oikeastaan Pekka – Vesainen tekee Iistä kostoretkiä Vienan Karjalaan ja Petsamoon ja kuolee niissä, surmattuaan ensin vastustajansa karjalaispäällikkö Ahman.
Teksti: Liisi Huhtala