Jumalista julmin

Kuten Idylli, myös Jumalista julmin (1994) edellyttää lukijalta eläytyvän asenteen sijasta etäännyttämistä. Kerrontateknisesti romaani on yllättää myös siten, että sen minäkertoja on mies, Danten estetiikkaan perehtynyt teollinen muotoilija. Varsinaiseksi päähenkilöksi kasvaa kuitenkin nainen, perheellinen taidehistorioitsija, joka tekee tutkimusta Pyhän Barbaran kärsimyshistoriaa esittävästä alttarikaapista.

Mies on päättänyt "ottaa" naisen, ja hetkeksi heistä tuleekin rakastavaiset. Rakkaustarina kääntyy kohti loppuaan kun ilmenee, että nainen on raskaana. Nainen on miestä vanhempi, jo nelissäkymmenissä, ja mies pelkää hänen synnyttävän vammaisen lapsen. Sellaista hän ei halua. Nainen pitää asennetta julmana, ja hän päättää pitää lapsen ja erota miehestä. Nainen synnyttää terveen pojan, mutta joutuu itse teho-osastolle. Mies tapaa naisen teini-ikäiset lapset ja aviomiehen sairaalassa, ja aviomies ehdottaa miehelle sopimusta: ...te hoidatte lapsenne ja minä hoidan vaimoni (172). Mies ottaa pojan mukaansa oman elinvoimansa merkkinä. Naisen kohtalo jää avoimeksi.

Miehelle rakkaus on kemiaa, naiselle se on mysteeri. Naisen mielestä seksuaalisuus aiheuttaa kärsimystä, koska se on erotettu rakkaudesta.

Luulen, että inhimillistä kärsimystä ei olisi mikäli rakkaus ymmärrettäisiin koko laajuudessaan /.../ Kaikki kärsivät, kun sielu ja ruumis irrotetaan toimimaan erikseen, romaanin nainen sanoo. (63)

Alttarikaapin sisältämästä Pyhän Barbaran legendasta tulee teoksen sisäiskertomus, jossa romaanin moraalinen merkitys tiivistyy, toteaa Sinikka Tuohimaa teosta käsittelevässä artikkelissaan Kärsimyksestä ja rakkaudesta (1998). Tuohimaa pitää Jumalista julmin -romaania Ylimaulan parhaimpana, koska siinä on taitavalla kertomatekniikalla luotu kiinnostava kuva naisesta ja hänen suhteestaan mieheen, työhön, rakkauteen, kärsimykseen ja äitiyteen. Miespuolisen kertojan näkökulma on väline, jonka läpi lukija joutuu aktivoitumaan ja tekemään omat johtopäätöksensä. Koska miehen minäkuva on rakennettu narsistisesti, lukijan on pakko etsiä naisen henkilökuvan hahmottamiseen muutakin informaatiota kuin minkä mieskertojan näkökulma tarjoaa. Muuta informaatiota tuovat toiminnan ja dialogin lisäksi symbolit, sisäiskertomukset ja kulttuuriset viittaukset muihin teksteihin. 

OUTI-verkkokirjasto

– lainat ja haku