Kartan ja kompassin välissä
Pohjoinen saa Leinon veljesten, V. A. Koskenniemen, Juhani Siljon ja Aaro Hellakosken lyriikoissa erilaisia merkityksiä tarkoitushakuisesta ja vaikuttamaan pyrkivästä ‒ politisoidusta ‒ pohjoisesta aina outoon ja eksyttävään pohjoiseen, josta avautuu määrittelemätön, avoin tila.
1900-luvun lopulla pohjoissuomalaisten lauluntekijöiden polku kiemurtelee ja haarautuu, eikä se aina kulje pohjoisen maiseman ja kuvaston läpi. Pohjoinen on paitsi ilmansuunta ja maantieteellinen alue, myös mielentila ja intensiteetti.
"Ja paikka on pohjoista leveyttä", tarkentaa A. W. Yrjänä torniolaislähtöisen CMX-yhtyeen levyllä Isohaara (2002). Joku näkee tämän Yrjänän muotoileman "pohjoisen leveyden" elämäntapana, joku mustana pohjavireenä. Monille pohjoinen on myös etelän vastakohta, kulttuurisesti Toinen: kun ollaan "täällä", ollaan samalla poissa "sieltä".
CMX. Kuva: Aki Roukala.
Tutustu myös näihin