Kiilto mato

1800-luvun alun runot olivat useimmiten mukaelmia tai käännöksiä. Myös melkein jokaisen Bergin runon taustalta löytyy jokin toinen runo tai eläinsatu. Runon Kiilto mato, joka julkaistiin Oulun Wiikko-Sanomissa 21.3.1829, esikuvaksi on osoitettu saksalaisen G. K. Pfeffelin runo Das Johanniswürmchen. Lehdessä mainitaankin, että Kallio-nimimerkin runo on "muualta saatu. Saksan kielestä suomennettu". Bergin osittain oulunmurteinen suomennos on seuraavanlainen:

Kiilto mato kukkasisa Loisti hiljasuudesaan. Yli kedon, tienohisa, Tietämätön loistostaan.   Sulosesti tätä tähti Katto korkeudestaan. Kätköstänsä käärmeet lähti Myrkkyänsä valamaan.   Sääli madon surkeutta! Miks' hän syyttä surmattiin? Syyttä, sano käärmet, mutta Miksikäs hän loisti niin?

Vaikka Kiilto mato onkin mukaelma, on sillä silti oma persoonallisen surumielinen sävynsä. Bergin klassisen perinteen tuntemus näkyy muodon varmuudessa ja soinnuttelun taidossa. Myös taitava vastakohtaparien käyttö ilmenee jo tässä esikoisrunossa: tähti katselee taivaan korkeudesta, miten kiiltomato syyttä surmataan.

Kiilto madossa ja muussakin Bergin tuotannossa korostuu kirjallisuuden intertekstuaalinen eli tekstienvälinen luonne. Kirjallinen teksti syntyy aina suhteessa johonkin aiempaan tekstiin, ja se voi myös itse toimia lähtökohtana muille teksteille.

OUTI-verkkokirjasto

– lainat ja haku