Luotsin tarina, WSOY 1994
"Maskuliininen ja karhea tarina ihmisistä, jotka rimpuilevat menneisyytensä kuristusotteessa. - - Skiftesvik kirjoittaa osumatarkkaa tekstiä."
(Maila-Katriina Tuominen, Aamulehti 16.11.1994.)
Romaani kertoo luotsi Aulis Kurtin tarinan. Se alkaa pihalla kajahtavasta laukauksesta Oulun valtauksen talvena 1918 ja huipentuu ruumisarkkumaisen pirtulaivan komentosillalla kieltolain myrskyisinä vuosina. Teoksessa kuvattu Leton saari, jonka luotsiasemalla Kurtin pieni perhe elää, muistuttaa hyvin paljon Skiftesvikille tuttua Iin Röyttää.
Luotsitupaa saapuu remontoimaan salaperäinen kirvesmies Lautaoja, joka sekoittaa Auliksen, Linnean ja Armi-tyttären elämän. Kymmenen vuoden takaiset sotakokemukset riivaavat Aulista päivä päivältä yhä enemmän. Jälleen kerran menneisyys nousee meren pohjasta nykyisyyteen ja vaatii omatunnon nimissä kamppailuun keskellä myrskyävää syysmerta.
Amerikkaan pakenevan Kurtin perheen kertomus saa jatkoa Skiftesvikin myöhemmissä romaaneissa.
Haastattelussaan 21.2.2005 Joni Skiftesvik kertoo, että Luotsin tarina on ollut kenties suuritöisin hänen romaaneistaan:
"Kävin lävitse esim. Oulun taisteluun liittyvät tapahtumat niin pienintä piirtoa myöten kuin se oli arkistojen ja kirjallisuuden avulla mahdollista. Ilokseni sain mukaan myös haastatellen hitusen muistitietoa. Iin Röyttä on minulle mieluisa purjehduskohde kesäisin ja henkilöitteni liikuttelu siellä oli helppoa, jopa mieluisaa. Isoisäni luotsi Vilho Enojärvi työskenteli 1920- ja 1930-luvuilla luotsina Ulkokrunnissa ja Iin Röytässä. Hyödynsin tuolta ajalta suvussa kulkenutta muistitietoa kirjassani. Vilho Enojärvi taisteli valkoisten joukoissa Etelä-Suomessa keväällä 1918. Myös niillä tapahtumilla on yhtymäkohtia kirjassa", hän jatkaa.