Pohjoista musiikkia
KirjastoVirma
Hakemisto

Otava-albumin sivuilla  

Vaikka Tukholmasta ei löytynyt helpotusta Bergin silmäsairauteen, ei matka jäänyt vaille ansioita. Juuri Tukholmassa Berg tutustui Carl Axel Gottlundiin, joka oli parhaillaan valmistelemassa Otava-albuminsa toista osaa julkaisukuntoon. Palattuaan Suomeen Berg lähetti Gottlundille viisi runoa - Sirkka, Soijin, Ystävälleni, Runo ja Oma maa - Otavassa julkaistaviksi. Runot on merkitty Kallion kirjoittamiksi.

Otava-albumi oli ensimmäinen suomenkielinen kaunokirjallisuutta ja tieteellisiä kirjoituksia sisältävä antologia. Aatteellisesti se sijoittui vahvasti suomen kielen ja suomalaisuuden puolelle. Kiinnostus Suomen kieltä kohtaan olikin 1830-luvulla vahvempaa kuin koskaan aikaisemmin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura perustettiin Helsingissä 1831. Myös Oulussa oli oma, Oulun Wiikko-Sanomien ympärille ryhmittynyt suomalaisuuden harrastajien piiri, johon Bergkin kuului. Piirissä laulettiin muun muassa Bergin koulutoverin Klaus Juhana Kemellin oivallisia Bellman-suomennoksia.

[Kuva: Otavan kuvitus]

Otavan kuvitus, jonka Gottlund itse väritti, esitteli mm. eri paikkakuntien vaateparsia. Tämä Wilhelm von Wrightin piirros esittelee saamelaisten pukeutumistyyliä. Oulun yliopiston kirjaston kokoelmat.


"Alku-puheessaan" Gottlund osoittaa ymmärtävänsä Bergin runojen korkean laadun:

Vähä ennen kirjan lopettua on Suomesta laitettu, Otavaan pantaviksi, muutamia somasti tehtyjä lauluja, jota kiitoksella mainitaan, ja toivotaan tämän Suomalaisen Kallion vielä vastakin päin toimittavan tähän käsitekojansa; muillen kehoitukseksi ja yllytykseksi.

Bergin runojen lisäksi Otava sisältää kieli- ja kansatieteellisiä artikkeleita, vatjalaisten, virolaisten ja saamelaisten runojen käännöksiä, antiikin lyriikkaa ja Gottlundia itseään. Bergin runoilla on kuitenkin määräänsä nähden varsin paljon painoarvoa. Julius Krohn arvioi Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet -teoksessaan (1897) Bergin runoilla olevan taiteellista arvoa "yksin enemmän kuin koko muulla Otavalla."


Bergin kirjeet

Jos kohta Gottlundin kirjalliset taidot eivät kestäneetkään ajan hammasta tai muiden kritiikkiä, on hänellä Bergiin kohdistuvassa tutkimuksessa oma sijansa. Kiitos hänen tunnollisuutensa, Helsingin yliopiston kirjastossa on yhä tallella kaksi Bergin Gottlundille kirjoittamaa kirjettä. Ensimmäinen kirjeistä on kirjoitettu heinäkuussa 1832. Siitä käy ilmi, että Gottlund ja Berg tapasivat Tukholmassa, mutta Berg ei vielä tällöin tuonut esille kirjallisia harrastuksiaan. Kirjeen kirjoittamisajankohtana Berg oli jo lähettänyt runonsa Gottlundille, joka ei ensin lainkaan osannut yhdistää Bergiä runojen Kallio-nimimerkkiin.

Gottlund innostui Bergin runoista jopa siinä määrin, että intoutui korjailemaan ja muuttelemaan niitä. Muutokset eivät olleet Bergin mieleen, tämä käy selvästi ilmi hänen toisesta, vuonna 1835 kirjoittamastaan kirjeestä: "Sinä olet jopa vastoin minun nimenomaista toivomustani katsonut asiaksesi muuttaa/korjata pikku kappaleita, jotka jätin Otavassa julkaistaviksi, ja turmelit siten koko Soijin-laulun idean." Bergin omat versiot runoista Oma maa, Sirkka ja Soijin julkaistiin Oulun Wiikko-Sanomissa vuosina 1834 ja 1840. Vastaväitteet Gottlundille kertovat vahvasta kutsumuksesta, rohkeudestakin. 

OUTI-verkkokirjasto



 

OUTI-verkkokirjasto

– lainat ja haku