Oulujoki kirjallisuudessa
Varhaisin kirjailija, joka mainitsee Oulujoen, on Oulun ensimmäisen kaupunkikuvauksen tehnyt Johannes Snellman. Tämä Oulun tullinhoitajaisänsä kaima väitteli Turussa vuonna 1737 aiheesta De Urbe Uloa (Oulun kaupungista) historian ja yhteiskuntafilosofian professorille Algot Scarinille.
De Urbe Uloa on yksi lukuisista 1700-luvulla valmistetuista kaupunkikuvauksista. Se antaa paljon mielenkiintoista tietoa vanhimmasta Oulusta aina sen perustamisesta asti. Oulujoki ei väitöskirjassa ole mitenkään suuressa osassa, mutta onhan se mainittava, kun kaupungin sijainnista puhutaan. Itse jokea tärkeämpi on se mihin se päättyy: Merikoski.
Itse joen tekijä mainitsee alkaessaan käsitellä alati kiinnostavaa aihetta, Oulu-nimen etymologiaa. Snellman väittää nimen olevan peräisin tarunomaisesta lappalaisesta nimeltä Oulas, mikä ei ole aivan täysin väärin, johdetaanhan nimi saamen kielestä, jossa se merkitsee tulvavettä.
Ja myöhäiskeskiajalla Oulujoen vesistön laiteilla oli yksi Ruotsin valtakunnan noin kahdeksasta Lapista (Lappmark). Oulujärven ympäristössä asui sittemmin suomalaisväestöön sulautuneita metsäsaamelaisia, joilta Oulu-nimi juontuu.
Teksti: Kari Sallamaa