 |
Pohjoisen mummo muistaa rieskalla
Maritta Kuula (500 kiloa lihaa, Maritta Kuula ja Karvanopat) tuo pohjoisuuttaan esille etenkin kappaleissaan ”Maria”, ”Kuinka pimeä on talvi”, ”Lunta” ja ”Jääkausi”. Kuulan lauluissa pohjoissuomalaisuus pilkahtaa maisemassa ja joskus hyvin mustassa pohjavireessä.
Maritta Kuula. Kuva: Marko Tynkkynen.
Lauluntekijä kertoo, että hänelle pohjoisuus on ennen kaikkea vinksahtanutta huumoria, kepeän ja murheellisen kietoutumista toisiinsa. Groteski sävy näyttäytyy näin kappaleessa ”Kuinka pimeä on talvi”:
Pihalla on parkkipaikka
Ruokaa alas ei saa vaikka
mummo pohjoisesta rieskaa lähettää
Huomenna on jouluaatto
taivas musta kuin hautajaissaatto
Ikkunalle kynttilän saa sytyttää
Ja kun me ollaan iloisella päällä
Meill´ on juhlat täällä ovat kaikki
Joku huusi tanssimaan tuu Maikki
Pöytä koreaks, nyt me iloitaan
Joskus pohjoisuutta edustaa fyysinen kokemus, kuten Ampiaisten kuningatar -albumin (2008) kappaleessa ”Jääkausi”:
Miten lämpö ruumistasi katoaa?
Miten mikään voisi enää kiinnostaa?
Miten kylmä tuuli pohjoisesta puhaltaa?
Jääkausi alkoi siitä.
En minä sinulle
ilmeisesti riitä.
Teksti: Satu Koho
