Painomuste ja punaviini

Alaotsikokseen maininnan "lukuelokuva" saaneessa romaanissa Painomuste ja punaviini (1930) Erkki Kivijärvi kuvailee 1920-luvun politiikan ja seurapiirien tapahtumia miljöönään sanomalehden toimitus. Lehti on mitä ilmeisimmin Helsingin Sanomat, jossa kirjailija itse oli toimitussihteerinä.

Painomuste ja punaviini kuuluu toimitusromaanin lajityyppiin, jolle ominaisia piirteitä ovat suuren sanomalehden kuumeinen ilmapiiri, toimituksen hierarkia ja sisäiset juonittelut sekä aatteellisten linjausten ristiriidat ja vastakkainasettelut. Monissa kohdin romaani liittyy myös ajankohdan johtavaan saksalaiseen kirjalliseen suuntaukseen, ns. uusasiallisuuteen (die neue Saclichkeit), joka pyrki esittämään koristelematta ja tunteilematta silloista suurkaupunkielämää.

Painomusteen ja punaviinin Helsinki on kahden kansan kaupunki. Lukija pääsee seuraamaan lukuisia seurapiirijuhlia, diplomaattikutsuja ja taidetilaisuuksia. Vastakohdan kaupungin kerman ylelliselle loistolle muodostavat laitakaupungin harmaat kadut. "Proletaariatmosfeerin" Kivijärvi hahmottelee porraskäytävästä tulvahtavan märän pyykin, paistinrasvan ja happamen tiskiveden lemusta, köyhyyden ja lian patinasta.

Eläviä esikuvia

Romaanin ensi luvussa tapaamme päätoimittaja Martensin puhumassa "mikrofonissa" (puhelimessa). Hän vakuuttelee puhekumppanilleen, että on menty liian pitkälle ja että on peräännyttävä hyvässä järjestyksessä, koska taistelu tuulimyllyjä vastaan olisi lehdelle kohtalokasta. Juonen edetessä lukijalle paljastuu, että kyse on "tullikysymyksestä". Lehti aikoo muuttaa siinä kantaansa. Se on noussut "neljänneksi valtiomahdiksi", "aatteelliseksi tavarataloksi", joka voi tehdä linjauksensa itsenäisesti, ilman taustalla vaikuttavan puolueen antamaa siunausta.

Tosielämässäkin Helsingin Sanomissa elettiin tuolloin voimakasta kasvun aikaa. Lehden levikki oli kasvanut suurimmaksi Suomessa, ja irtautuminen puoluetaustasta ajankohtaistui. Kytkös heikkenevään edistyspuolueeseen kävi lehdelle tarpeettomaksi, jopa haitalliseksi, sillä lehden voittoja käytettiin sekä puolueen toimintaan että maaseudun puoluelehtien ylläpitoon.

Raoul Palmgren päättelee teoksessaan Täällä toimitus. Lehdistö ja lehtimiehet kaunokirjallisen kuvauksen kohteena, että Kivijärvi on käyttänyt päätoimittajahahmon mallina Eero Erkkoa (1860-1927), Päivälehti-Helsingin Sanomien perustajaa. Eljas Erkkoa, Eero Erkon poikaa, josta tuli isänsä kuoleman jälkeen lehden päätoimittaja, Painomuste ja punaviini harmistutti siinä määrin, että hän suositteli toimitussihteerilleen eropyynnön esittämistä.

Huumoria vai häväistystä?

Lauri Viljanen nimittää arvostelussaan (HS 16.11.1930) Painomustetta ja punaviiniä "nokkelaksi romaanifilmiksi", jonka parhaat puolet löytyvät juonen vauhdikkuudesta ja kepeän älyllisestä huumorista. Romaanin henkilökuvat ovat Viljasen mukaan vetäisty niin "ripeän ylimalkaisesti", "- - että ne tosiaan kaipaisivat filmikameraa näyttäytyäkseen koko dekoratiivisessä hupaisuudessaan". Esimerkkinä romaanifilmin vauhdikkuudesta Viljanen mainitsee kaljupäisen toimittaja Markin, joka syöksyy viimeisessä luvussa toimitukseen tukka pörröisenä.

Päivälehti-Helsingin Sanomain 100-vuotisnumeron kirjoituksessa Pekka Vuoristo luonnehtii Painomustetta ja punaviiniä "häväistysromaaniksi", jossa suuri sanomalehti kuvataan "juonittelujen pesänä". Vuoristo nimittää teosta "lapselliseksi romaaniksi", jonka "asetelmaa tuskin kukaan saattoi ottaa tosissaan".

Raoul Palmgren arvioi Kivijärven romaania varsin eri laatusanoin kuin Vuoristo. Hänen mielestään Painomuste ja punaviini on kokonaisuutena arvioiden "huomattavan objektiivinen, humoristinen pikemmin kuin satiirinen". Palmgrenin mukaan romaani antaa kokonaiskuvan 1920-luvun Helsingin Sanomista.

Lähteet:

Kivijärvi, Erkki: Painomuste ja punaviini. Lukuelokuva 1930.

Palmgren, Raoul 1989: Kaupunki ja tekniikka Suomen kirjallisuudessa. Kuvauslinjoja ennen ja jälkeen tulenkantajien. Helsinki: SKS.

Palmgren, Raoul 1994: Täällä toimitus: lehdistö ja lehtimiehet kaunokirjallisen kuvauksen kohteena. Helsinki: SKS.

Sallamaa, Kari 1994: "Eurooppalainen salonkikarhu Erkki Kivijärvi Oulusta". Kaleva 4.5.1994.

Viljanen, Lauri 1942: "Erkki Kivijärvi. In memoriam." Helsingin Sanomat 21.1.1942.

Vuoristo, Pekka 1989: "Päin suuria ja vaikeita aikoja". Helsingin Sanomat 27.5.1989.

 

OUTI-verkkokirjasto

– lainat ja haku