 |
 |
Sillanpään elämäkerta
Kymmenvuotinen kirjailijaunelma toteutuu
Kiiruhdan heti kertomaan suuresta uutisesta. Nyt on asianlaita niin, että minulta on tilattu Otavalle Sillanpään elämäkertateos, ja luultavasti jo tämän viikon lopussa käyn allekirjoittamassa viimeisen sitoumuksen ja nostamassa ne tuhatlappuset, jotka aina lyödään käteen, kun kynänjälki on vedetty plakaatin alle. Tämä on jotain ainutlaatuista!
Näin innoissaan Vaaskivi kirjoitti kirjeen tädilleen Lyyli Niskaselle tammikuun 15. päivä 1936. Hän oli aiemmin kirjoittanut F. E. Sillanpäästä artikkeleita, joista kirjailija itse sekä tuleva kustantaja olivat pitäneet. Sillanpää erityisesti halusi elämäkertansa kirjoittajaksi Vaaskiven, joka näin sai tilauksen esikoisteokselleen. Artikkeleiden uusi, psykologinen tarkastelutapa lienee ollut tärkein syy valita Vaaskivi elämäkerran kirjoittajaksi.
Sillanpään elämäkerta oli Vaaskivelle aiheena hyvin kiintoisa. Hän heittäytyikin työhön rohkeasti ja innolla. Valmistelutöiden jälkeen hän muutti Hietasaaren huvilaan Ouluun kirjoittamaan. Seuraavan vuoden syksyllä teos sitten ilmestyi ja sai arvosteluissa ylistäviä lausuntoja.
Psykoanalyyttinen kirjailijakuva
F. E. Sillanpää. Elämä ja teokset (1937) oli uudentyyppinen elämäkertateos suomalaisessa kirjallisuudessa. Se ei ollut kirjallisuushistoriallinen vaan psykologinen teos. Ominaista sille oli vuolas ja värikäs tyyli, joka nykyajan lukijasta saattaa vaikuttaa vanhentuneelta ja oudoltakin. Pitkät ja täyteläiset lauseet sekä tarkka ja monisanainen asioiden ja yksityiskohtien kuvailu olivat tyypillisiä Vaaskivelle. Teos vaikuttaa enemmän elämänkerralliselta romaanilta kuin analyyttiseltä kirjallisuudentutkimukselta.
Vaaskivi käytti kirjoittaessaan hyväksi psykologien S. Freudin ja E. Kretschemerin teorioita. Hän korosti, välillä liiankin voimakkaasti, lapsuuden kokemusten merkitystä Sillanpään persoonaan ja elämään. Kriitikot arvostelivat näitä freudilaisia selityksiä keinotekoisiksi ja heiveröisiksi. Toisaalta Vaaskiven hämmästyttävää eläytymiskykyä ja psykologista analyysiä kehuttiin. Kretschmeriltä Vaaskivi lainasi ihmistyyppien jaottelun. Hän luonnehti Sillanpään "syklotyymisen temperamentin edustajaksi", joka oli sielullisessa työssään kehätyyppi. Tyypillistä tälle tyypille oli voimakas aaltoliike, jossa tuska ja ilo vaihtelivat vuoroveden tapaan:
…mutta samoinkuin lapsi, jonka sielunelämä ei vielä ole kylliksi differentioitunut ja jolla siis yhä säilyy kyky tuntea ehjästi, olipa sitten kysymys turvallisuuden tai kauhun, ilon tai pelon tunteista, samoin kokee tämä suuri suomalainen runoilijaminä epätavallisen väkevästi ja täydesti.
Lähteet:
Linkomies, Edwin: F. E. Sillanpään elämä ja teokset. US 31.10.1937
Vaaskivi, T. 1937: F. E. Sillanpää. Elämä ja teokset. Otava: Helsinki.
Vaaskivi, T. 1945: Kutsumus. Kirjeitä vuosilta 1927-1942. (Toim. Martti Haavio) WSOY: Porvoo.
Tutustu myös näihin
