Päätoimittajasta julkaisujohtajaksi

Päätoimittajasta julkaisujohtajaksi

[Kuva: Julkaisujohtajana]

Joni Skiftesvikin palautti Ouluun tarjottu päätoimittajuus Oulu-lehdessä vuonna 1981. Skiftesvik myöntää, ettei lehtityö enää maistunut kuten alkuaikoina, mutta kirjailijaksikaan hän ei vielä uskaltautunut heittäytyä, vaikka kaunokirjallisen tekstin kirjoittaminen alkoi viedä häntä yhä enemmän – työstihän hän parhaillaan esikoiskokoelmaansa, jonka novelleista "Kutinkallan Kekkosen" ja "Peilingin" hän muistelee kirjoittaneensa Oulussa, silloisessa Rajakylän kodin työhuoneessaan. Kustantajalle hän jätti 14 tarinan käsikirjoituspaketin toukokuussa 1982, minkä jälkeen sitä ei muokattu. WSOY:n kirjallinen johtaja Ville Viksten teki julkaisupäätöksen saman tien: teos ilmestyisi seuraavana keväänä, saman vuoden syksyn markkinoille se ei enää ehtinyt.

Kuva: Kolmiokirja Oy:n julkaisujohtaja Skiftesvik tutkii vuoden 1984 kirjoituskilpailun satoa. Joni Skiftesvikin arkisto.

Oulu-lehteäkin kustantava yhtiö osti viihdekustantamo Kolmiokirja Oy:n, ja Skiftesvikille tarjottiin sen julkaisujohtajuutta vuoden 1983 alussa. Skiftesvik otti paikan, sillä siitä avautuivat näköalat kustantamiseen. Samalla voimia omiin kaunokirjallisiin töihin riitti entistä enemmän, kun päivätyö ei enää ollut lehtijuttujen kirjoittamista. Julkaisujohtajana hän vastasi lähinnä hallinnosta, sopimuksista ja yhtiön tuotteiden suurista linjoista sekä toimitti taskukirjoja, muun muassa Jerry Cotton -pokkareita.

Maaliskuussa 1983 esikoisteos Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja viimein julkaistiin, ja se sai yhä vieläkin ennenkuulumattoman myönteisen vastaanoton. Esikoisteoksen hyytävä niminovelli sai järkyttävän yhtymäkohdan todellisuudesta, kun Skiftesvikin oma poika Kim hukkui kaverinsa kanssa Oulun Rajahaudan edustalla elokuussa 1985.

Toisen novellikokoelmansa Tuulen poika (1985) kirjoittamista varten Skiftesvik otti virkavapaata syksyllä 1984. Rahtilaivamatkalla Amerikkaan syntyi myös tekstiä nuortenromaaniin Mika ja isä (1986). Vuonna 1986 perheeseen syntyi odotettu tytär, Saga.

Toisen virkavapaansa Skiftesvik piti vuodenvaihteessa 1987–88 kirjoittaakseen Suolamänty-novellikokoelmaansa. Tilaustöitäkin oli kasautunut jo niin paljon, että Skiftesvik teki rohkean päätöksen ryhtyä vapaaksi kirjailijaksi. Lopullisen niitin päätökselle antoi Oulun läänin taidetoimikunnan myöntämä viisivuotinen työskentelyapuraha keväällä 1988. Skiftesvik sanoi itsensä irti Kolmiokirja Oy:stä 1.4.1988. Perheen kuopus, Helga, syntyi samana vuonna.

OUTI-verkkokirjasto

– lainat ja haku