Isä Otto Skiftesvik
Tämän Casablancassa vuonna 1947 otetun kuvansa Otto lähetti Aila-morsiamelleen Suomeen. Joni Skiftesvikin arkisto.
Joni Skiftevikillä ei ollut isäänsä kunnollista kosketusta pitkään aikaan. Toki hän katseli merelle ja odotti laivaa, joka toisi oman isän kotirantaan – tuttua orpouden tunnetta, isä-lapsi-tematiikkaa Skiftesvikin teoksista.
Joni tutustui isäänsä Otto Olafsen Skiftesvikiin (s. 10.3.1920 Asköyssä) vasta aikuisiällään. Eläkepäivinään Otto Skiftesvik ehti tavata Kajaanissa käydessään myös pienet pojanpoikansa ja puhua heille ihmisyyden merkityksestä ennen kuolemaansa. Joni myöntää, ettei hän koskaan osannut mieltää Ottoa isäkseen, niin monen vuoden kuilu heidät erotti. Ailan tapaan myös Otto oli avioitunut uudelleen. Jonilla on Norjassa viisi sisarpuolta.
Kolme sukupolvea: Otto, Joni, Kim. Kuva otettu Kajaanissa vuonna 1978. Joni Skiftesvikin arkisto.
Isänsä Joni kertoo olleen tunteellinen ja hiljainen, ei ollenkaan sellainen karski merimies, jollaiseksi vanhat merikarhut kuvaillaan. Myös Otto oli innokas lukija, joka seurasi aktiivisesti maailman tapahtumia ja otti asiat syvällisesti. Kirjallisista taipumuksista kertovat hänen sanoittamansa laulut, joita hän itse lauloi. Joni kertoo kuulleensa myös äitinsä laulaneen noita samoja lauluja. Oton kirjoittamia toiseen maailmansotaan liittyviä muistelmia palveluksesta Englannin kauppalaivastossa (muun muassa Sisilian maihinnousussa) on julkaistu norjalaisissa lehdissä.
Keuhkosyöpä vei merikapteeni Skiftesvikin viimeisille vesille kesällä 1980 Erdalin sairaalassa.