Kuusivuotinen Kainuun-kierros

Joni Skiftesvik kutsuttiin maakuntalehti Kainuun Sanomien uutispäälliköksi Kajaaniin vuonna 1975. Uutistyön johtamisen lisäksi hänelle lankesivat heti monet toimituspäällikön tehtävät. Jo tuolloin hän kirjoitti omia kaunokirjallisia tekstejään – hän oli itse asiassa kehitellyt niitä jo Iltasten aikana – mutta sai keskittyä niihin vasta sen jälkeen, kun hän pääsi siirtymään vuorotyötoimittajan työstä päällikkötoimittajan säännölliseen päivävuoroon.

Uutispäällikkö Skiftesvik nimitettiin Kainuun Sanomien toimituspäälliköksi vuonna 1977. Hallinnollisen työn vastapainoksi Skiftesvik pakinoi ja kirjoitti näyttäviä reportaaseja. Juttusarja sotavankien rakentamasta Kuusamon radasta on antanut aineksia hänen novelleihinsa "Vaakunakylä" (kokoelmassa Suolamänty, 1988) ja "Rostovi" (kokoelmassa Tuulen poika, 1985).

Syksyllä 1977 pengoin arkistoja, kuljin vanhan rautatien madaltuneita penkereitä, poikkesin taloihin ja haastattelin ihmisiä. Hyvin monet radan varrella asuneet välttelivät puhumasta rautatietyömaasta. - - noissa kairoissa oli toteutettu yksi kaikkien aikojen merkillisimmistä ja järjettömimmistä rakennustöistä - - saatoin havaita, että työmaan oli täytynyt vaatia jopa tuhansien venäläisten, puolalaisten ja ukrainalaisten sotavankien ja saksalaisten poliittisten vankien hengen.
("Rostovi", s. 29.)

Kainuun Sanomien konttorin vanhanaikaista ilmapiiriä heijastelee puolestaan novellin "Aavistaja" (kokoelmassa Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja, 1983) ensimmäinen luku, jossa tuodaan kuolinilmoitusta lehteen:

Konttorissa lemahti pöly ja tunkka. Seinällä lonkotti iso, ruma kello. Huoneen jakoi kahteen osaan jalopuinen, kulunut tiski, jonka takana istui kaksi totista naista. ("Aavistaja", s. 9.)

Lehtimaailmaa Skiftesvik sivuaa myös novelleissaan "Leif" (kokoelmassa Suolamänty 1988) ja "Äiti ja Seija" (kokoelmassa Gagarin kinoksessa, 2000). 

Kajaanissa valmistuivat kahden pienen pojan isän ensimmäiset novellit, joista "Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja" syntyi ihka ensimmäisenä. Skiftesvik lähetti kahdeksan tarinan nippunsa WSOY:lle vuonna 1980 ja sai kannustavan palautteen kehitellä niitä ja kirjoittaa uusia. Kajaanissa aloittamaansa esikoistaan Skiftesvik kirjoitti kaiken kaikkiaan 3–4 vuotta. Kirjeessään kustantajalle Skiftesvik kertoo ensimmäisen teoksensa aikaisista tunnelmista:

"Olen katsonut ikkunan läpi ulos pimeään ja antanut monien asioiden palautua mieleen ja siirtyä paperille. Merkillistä kuinka useat, toisilleen niin täysin ventovieraat asiat kietoutuvat jossain vaiheessa yhteen. Merkillistä on myös sattuman vaikutus ihmisen elämään. Joskus tuntuu, että se ohjaa ihmistä varsitiellään enemmän kuin ihmisen oma pyrkimys. Vastaanhangoittelu on vaikeaa, turhaakin." (Tarinaniskijä Skiftesvik, 1990.)

 

OUTI-verkkokirjasto

– lainat ja haku