 |
 |
Teemat ja teokset
Kirjallinen tuotanto käynnistyy
Vaaskiven näkyvin kirjallinen työ kesti ainoastaan seitsemän vuotta, vaikkakin hän oli ollut tuottelias kirjoittaja viisitoistavuotiaasta alkaen. Julkaistusta tuotannosta on vaikea löytää selvää ja kiistatonta keskipistettä. Mikään tietty teos ei nouse selkeästi muiden yläpuolelle. Sen sijaan Vaaskiven kirjoitustyyli on se piirre, josta hänet ehkä parhaiten tunnetaan. Hän kehitti raskaan ja mutkikkaan sanonnan, jolle oli tyypillistä hektinen tempo, paisuttelu ja liioittelu. Hän pyrki komeaan lopputulokseen, jossa lukija valloitettiin enemmänkin tunteen kuin älyn kautta.
Historialliset romaanit
Tatu Vaaskiven tuotteliaisuus ja maine olivat huipussaan 1930-luvun lopussa, jolloin hän kirjoitti historiallisia romaanejaan. Suomessa oli syntynyt 1930-luvulla uudentyylinen "moderni" historiaromaani, joka irtautui realismin perinteestä. Tähän uuteen tyyliin myös Vaaskiven historiallisten teosten on tulkittu kuuluneen. Hän kirjoitti kaksi historiallista romaania: Loistavan Armfeltin (1938) ja kaksiosaisen Yksinvaltiaan (1941-1942). Lyhyen aikaa suomalaisessa kirjallisuudessa harrastettiin artistista ja maalauksellista tyyliä, joka oli juuri Vaaskiven ihanteiden mukaista. Vaaskivi vei sen äärimmäisyyksiin asti. Runsas detaljikuvaus saavutti huippunsa hänen teoksissaan. Toisen maailmansodan jälkeen kirjallinen tyyli muuttui asiallisemmaksi ja säästeliäämmäksi, ja Vaaskiven romaanit menettivät tehoaan yleisön silmissä.
Vaaskivi kehitti runsaslaskoksisen ja mutkikkaan sanonnan, joka ei adjektiiveja säästellyt. Hänen kirjojensa tarkoituksena oli luoda laajoja maisemia, panoraamoja, tietystä aikakaudesta. Historia oli saatava eläväksi. Hän pyrki mahdollisimman yksityiskohtaiseen ja psykologisesti uskottavaan romaanihenkilöiden kuvaukseen. Henkilöt olivat ajattomia, historian kulussa muuttumattomia yleisihmisiä. Pohjimmiltaan ihminen toimi eri kulttuureissa ja eri aikoina lähes samalla tavalla. Historiallisten romaanien tuli Vaaskiven mukaan analogioiden kautta kuvata kirjoittamisajankohdan ongelmia. Hän vertasi historian tapahtumia aikansa yhteiskunnallisiin tapahtumiin.
Tutustu myös näihin
