Muistelmat julkisen valheen ajasta

Valehtelijan muistelmat ilmestyi elokuussa 1982, yhtenä monista Kekkosen ajan tilityksistä. Loppusivuille merkitystä kirjoittamisajankohdasta "toukokuu 1977 - elokuu 1981" voi päätellä kirjan valmistuneen jo pari kuukautta ennen presidentin väistymistä. Teos täydentää trilogiaksi kaksiosaisen Nahkapeitturien linjalla -romaanin, vaikka irtoaa itsenäiseksi jo nimensä perusteella. Tapahtumien ajoittumisen suhteen teos muistuttaa 1960-1970-luvun vaihteissa ilmestyneitä Paasikiven aika ja Kekkosen aika -romaaneja. Uutta on teosta leimaava pettymyksen sävy.

Teos on vahva moraali- ja itsekriittinen kannanotto Kekkosen ajan poliittiseen todellisuuteen, yksinvaltaan, henkilöpalvontaan, ulkopolitiikkaan sisäpoliittisena lyömäaseena, idänsuhteiden monopolisointiin:

Sitä mukaa kuin Ruhtinaan asema vakiintui, sitä mukaa kuin hänen arvostuksensa lisääntyi Kolmannessa Roomassa ja sen heijastumina myös lännessä, meistä hänen družinnikeistaan alkoi tulla epähenkilöitä. Itsekin teimme erään pahan virheen: syyllistyimme smerdjakovismiin, stalinismiin, henkilöpalvonnan suomalaiseen ilmentymään, millä nimellä sitä kulloinkin kutsutaankin. Yliauliissa innossamme toteuttaa Ruhtinaamme lausumattomatkin toiveet aloimme nokkia niitä uuden ulkopolitiikan linjan vilpittömiä rakentajia joita Ruhtinaskin näsäviisasteli. Pyrkiessämme pyhittämään linjaamme karkotimme siltä monta rehellistä Suomen miestä ja ennen muuta tuhosimme ennakkoon mahdolliset johtajat Ruhtinaan jälkeen. (s. 8)

Muistelmien nimeämisellä "Valehtelijan muistelmiksi" kirjailija viittaa Liisi Huhtalan mukaan rooliinsa kaunokirjailijana, sepitteen kirjoittajana, mutta myös muistelmille tyypilliseen alttiuteen sortua valheisiin. Ajankohdan virallisen poliittisen linjan kannattajat olivat pakosta valehtelijoita, julkisen valheen ylläpitäjiä.

Muistelmat alkavat sotien jälkeisestä Oulusta ja päättyvät 1980-luvun alun Helsinkiin. Kansakunnan virallinen elämä kulkee rinnan yksityisen ihmisen elämän kanssa. Teoksen alkuosassa päähenkilönä on sanomalehtikirjoittajaksi itseään nimittävä rauhanmies Peni Harjulainen, kirjailijan alter ego, jonka lähtö kotoa maailmalle kuvataan seikkaperäisesti. Loppupuolella näkökulma on ulkoministeriössä uransa luoneen, alkoholisoituvan, "Ruhtinaansa" hylkäämäksi joutuvan Ossi Loimun. Molemmat ovat "Hilikun Hamletteja" ja "Raksilan Raskolnikoveja", lähtöisin Raksilan vaatimattomista oloista. Peni edustaa Rintalan romaaneista tuttua hahmoa, joka hapuilee uskonnon, kulttuurin ja politiikan välillä. Ossissa tunnistaa määrätietoisen uraansa luovan nuorukaisen tyypin. Yhteistä heille on vahva auktoriteetin, isähahmon kaipuu, joka kohdistuu niin Jeesukseen kuin Kekkoseenkin. Sosiaalinen nousu mahdollistuu molemmille avioitumisen kautta, kun pojat naivat jo Nahkapeitturien linjalla -teoksesta tutun Kumelan sivistyssuvun serkukset.

Oulun kuvauksessa on tuttua analyysiä rautatien erottamasta kahdesta elämänpiiristä kaupungissa, jossa hautausmaata myöten

Tavaran, mahdin ja muun onnen omistajat elivät omissa kortteleissaan, osattomien elintilat olivat niistä mahdollisimman kaukana. (s. 36)

Elämän pettämän Ossin suulla kirjailija ylistää Raksilan köyhyyttä:

Minä olen työmiehen poika, kasvanut työläiskaupunginosan köyhimmän alueen keittiössä ja kamarissa. Suuri piha ja kadun päässä kaupungilta vuokrattu kasvimaa. Yksikerroksisia puutaloja, kiveämättömät kadut ja ajotiet joiden varsilla ne joilla on sika, porsas tai lampaita, paimensivat elikoitaan. Lapsuus -30-luvulla, rajuin nuoruus sodan aikaan, paljon avaraa taivasta, puhdasta ilmaa ja - ainaista niukkuutta lähes kaikesta mahdollisesta. Kun joskus oli niin paljon rahaa koossa, että saattoi mennä kirjakauppaan ja ostaa kauan ajattelemansa kirjan koko olevansa ruhtinas. Niin rikas en ole sen koommin tuntenut koskaan olleeni. (s. 393) 

Lähteet:

Alhoniemi, Pirkko 1982: Ei kansakunnan kunniaksi. Turun sanomat 31.10.1982.

Huhtala, Liisi 1982: Niin antautuen kuin kukaan. Parnasso 7/1982, 440-442.

Lehtola, Erkka 1982: Paavo Rintala avaa kirjasyksyn: Tähän on tultu. Aamulehti 29.8.1982.

Ripatti, Aku-Kimmo 1982: Paavo Rintalan haaste: Ruhtinaan aika. Kaleva 4.9.1982.

Tarkka, Pekka 1982: Tiernapojat linjoilla. Helsingin sanomat 29.8.1982.

 

OUTI-verkkokirjasto

– lainat ja haku