 |
 |
Vapaa valinta
![[Kuva: Arkkienkeli Oulussa]](/image/image_gallery?uuid=e23da51f-4fc6-439e-8334-a9b8ae51f554&groupId=1242019&t=1418813098719)
"Vapaa valinta" on Muistelmien kertomuksista kenties tunnetuin. Kirjailija Anu Kaipainen lainasi sitä romaaniinsa Arkkienkeli Oulussa 1808–1809 (1967), ja onkin pitkälle Kaipaisen ansiota, että Wacklinin elämäntyö tunnetaan nykyään niin hyvin. Kaipainen raikasti Wacklinin kirjailijakuvaa etsimällä Muistelmista moniäänisyyttä ja ironiaa, pasifismin ja humanismin aatteita ja kurkistuksia sisäänlämpiävyyden ja lokeroinnin taakse.
"Vapaa valinta" kertoo, kuinka "höperö vanha tyttö", Shaggin Huppa-Leena valitsee sotilassairaalan ruumiskasasta itselleen sulhasen:
Leena tutki tarkkaan jäykiksi jäätyneitä ruumiita. Hänestä oli surkeaa, että tuollainen joukko kauniita miehiä joutui haudan saaliiksi, kun hän olisi toivonut yhden ainoan heistä itselleen elävänä.
Leenalla oli tässä nyt niin monta kaunista kosijaa valittavanaan, ettei hän tiennyt kenet ottaisi. Lopulta hän kuitenkin rupesi raahaamaan kaikin voimin kelkkaansa sellaista ruumista, joka erityisesti häntä miellytti.
Leena vie ruumiin saunaan ja sulattelee sen kylmällä vedellä valellen ja hieroen. Muutamassa minuutissa valekuollut nuorukainen virkoaa henkiin ja saa hoivaajansa ilosta suunniltaan. Tarinan loppu on onnellinen: sotamies suostuttelee Leenan mukaansa kotiseudulleen Länsipohjaan ja avioituu hänen kanssaan: "Hän on edelleenkin vaimoaan kohtaan niin hellä ja hyvä, ettei Leenalla milloinkaan ollut aihetta katua vaivojaan eikä vapaata valintaansa."
Loppuratkaisun voi tulkita heijastelevan kirjailijan henkilökohtaisia tuntoja: kiitos ja kunnia oli haettava muualta kuin Oulusta. Toisinajattelijana Wacklin lukeutuu "akanvirrassa" eläneisiin kirjailijoihin, joille Oulun henkinen ahtaus ja pienet piirit ovat olleet koettelemus. He – Anu Kaipainen, Erno Paasilinna ja vaikkapa Kauko Röyhkä – tarkastelevat Oulua ulkopuolisen silmin, alhaalta ja sivusta, ruumiskasan juurelta tai Hupisaarten pusikoista, ja luovat näin uudenlaista kaupunkikuvaa Tuomiokirkon, Franzénin puiston ja lyseon muodostaman kolmiyhteyden rinnalle.
Lähteet:
Leppihalme, Ilmari: Tähtivauva, terva ja teknopolis - mitä muuta? Näkökulmia Oulua ympäröivään alue- ja identiteettipuheeseen. – Teoksessa Lukulampun valo. Liisi Huhtalan juhlakirja. Toim. Veijo Pulkkinen et al. Oulu: Oulun yliopisto, taideaineiden ja antropologian laitos 2004, s. 15–71.
