Beat

Hetkinen, osaako kukaan meistä laulaa?

Beatlesin suosio syrjäytti nopeasti rautalankamusiikin. Ulkomaisten esikuvien mukaan useimmat Oulun seudun kitaryhtyeet hankkivat 1964-65 paikkeilla vahvistuksekseen laulusolistin. Kokoonpanojen muutos näkyi nimissä. Nyt oli Jack & the Coyotes, Dean & the Flintstones sekä Ben & the Trickers. Ilkka "Jack" Olmiala toimi ensin Coyotesin ja sitten Bachelorsin solistina. Kalle "Gene" Nurmiranta tuli Coyotesin solistiksi Jackin jälkeen.

Nämä kokoonpanot esittivät vuoronperään rautalankainstrumentaaleja ja laulusolistin tulkitsemia rock and roll- ja muita suosikkikappaleita. Solistin rooli edellytti paitsi lauluääntä myös kohtalaista englanninkielen taitoa. Tämä taito oli vielä 1960-luvun alussa suhteellisen harvinainen.

Syksyllä 1964 Riossa pyöri Beatles-yhtyeen elokuva A Hard Day's Night. Beat-tyyli levisi paikallisten yhtyeiden keskuudessa ja twist-rytmit jäivät. Yhtyeiden nimissä ei enää mainittu erikseen laulusolistia. Kitarapohjaisia kokoonpanoja laajennettiin sähköuruilla, ja jotkut saksofonillakin, joka oli yleinen instrumentti soul-musiikissa. Tällainen soitinkokoonpano oli esimerkiksi 1965 perustetulla The Hooksilla.

Keikkamatkoja

1960-luvun puolivälissä puhelin oli monin paikoin Suomea vielä sen verran harvinainen, että keikkoja täytyi lähteä sopimaan paikan päälle. Henkilökohtaisesti sovittu myös tuntui varmemmalta. Niinpä Bachelorsin basisti ja erään toisen yhtyeen soittaja lähtivät talvella 1965 Itä-Suomen kierrokselle neuvottelemaan bändeillensä kiertuetta. Tuloksena oli Bachelorsille kolmen viikon kiertue Kajaanin pohjoispuolelta Joensuuhun.

Oululainen Markku "Beni" Pussinen (1946-95) toimi Bachelorsin roudarina pitkillä reissuilla. Värikkäällä monitoimimiehellä oli keikalla oma soolo-osuutensa. Laulut olivat aina samat: Be-bop-a-lula ja Tintarella di Luna. Monen toimen Pussinen pyöritti Oulussa omaa ohjelmatoimistoaan, toimi 1970-luvun alussa Dannyn kiertueroudarina ja sekä Oulun Seurahuoneen (Isokadun ja Nummikadun kulmassa) DJ:nä.

Rocktuontia lännestä

Kehitystä olivat vieneet eteenpäin pohjoismaisten artistien vierailut. Ruotsalainen Jerry Williams vieraili Oulussa maaliskuussa 1964. Williamsin esiintymisessä oli paljon James Brownilta omaksuttua rajuutta. Norjalais-amerikkalainen rockari Jan Rohde kävi useammankin kerran. Vuoden 1965 tapauksia oli liverpoolilaisen Swinging Blue Jeansin kiertue.

Paikallinen yhtye värvättiin usein tähtiesiintyjän lämmittelijäksi. Lämmittelykeikkoja tekivät mm. Bachelors Rohdelle, Coyotes Renegadesille, Flintstones ja Swinging Blue Jeansille sekä Porkkanas Rocking Vickersille.

Renegades on oma lukunsa vierailijoiden joukossa. Birgminghamin poppoo ei ollut vielä tehnyt yhtään levyä kun se lähti Suomen kiertueelle. Bändi saapui Suomeen oikealla hetkellä. Sen villi esiintymistapa ja aidon rosoinen soundi olivat uutta. Renegades kierteli pitkin maata, joten monilla oli tilaisuus nähdä "kotibritit" elävänä. Renegades työskenteli myös studioryhmänä. Dannyn singleistä tuli hyvin erilaiset riippuen siitä, säestikö Renegades vai Esko Linnavallin studio-orkesteri.

Kitara kaniin, intti kutsuu

Ensimmäisen vaiheen yhtyeiden teini-ikäisenä aloittaneet soittajat lähenivät täysi-ikäisyyttä 1960-luvun lopulla. Osa yhtyeistä lopetti toimintansa kun ryhmä hajosi eri tahoille koulun päätyttyä. Varusmiespalvelus oli kohtalon kysymys monille yhtyeille. Esimerkiksi Bachelors hajosi 1966, kun jo kolmas yhtyeen soittajista lähti armeijan harmaisiin. Toiset yhtyeet kuten Hooks ja Flintstones jatkoivat  miehistönvaihdoksin.

1967 perustetusta Express-yhtyestä tuli vähitellen eräänlainen oululaisten muusikkojen työpaja. Kun taitoja oli hankittu koulubändissä ja intti käyty pois, moni löysi soittouralleen jatkoa kaupungin ykkösbändin riveissä. Expressillä riitti keikkoja, sillä yhtye laajensi esiintymisiään myös tanssiravintoloihin. Yhtye löysikin oman kestävän linjansa popin ja iskelmän yhdistelmästä.

Ammattilaiseksi etelään

Osa aikansa paikallisissa yhtyeissä soittaneista muusikoista koki edenneensä rockin saralla niin pitkälle kuin Oulussa on mahdollista. Ammattilaiseksi haluavan täytyi joko lähteä Etelä-Suomen laveammille markkinoille tai kokeilla tanssimusiikin varmempa tulolähdettä. Oululaisilla rockareilla oli taidot hallussa ja siksi kysyntää.

Ensimmäisiä lähtijöitä oli rumpali Lyly Rajala. Tie oli alkanut "pikkupoikayhtye" Blackbirdsista ja jatkunut Expressissä ja Ballantinesissa. Hän soitti aluksi 1970 Johnny & the Frankiesissa, ja kokosi sen jälkeen Made in Finland -yhtyeeseen, joka toimi Dannyn säestysyhtyeenä. Rajala jatkoi Dannyn muodostelmissa suuren osan vuosikymmentä. Iso D. palkkasi oululaisia muusikkoja myöhemminkin: ainakin Kalle Fält, Pekka Leminen, Matti Tyni ja Timo Tarvainen työskentelivät Dannyn yhtyeessä. Tarvainen ehti soittaa myös Jussi Raittisen Boysissa.
Laulaja-kitaristi Keijo Minerva oli muuttanut Helsinkiin jo 1960-luvun lopulla. Hän pääsi levyttämään Topi Kärjen suosituksesta, ja ensisingle ilmestyi 1970. Solistitehtävien ohella Minerva mm. soitti kitaraa Frederikin yhtyeessä. 1973 paikkeilla hän lauloi oululaisessa rockyhtyeessä Takapotku. Sitä seurasi kansallisesti varsin menestynyt Gulliver-yhtye.

Ami Jaara oli Rajalan tavoin Blackbirds-kasvatti. Jaara lähti iskelmätöihin Frederikin yhtyeeseen. Hän palasi vielä Ouluun ja liittyi Topmost II:een, mutta sen jälkeen oli taas vuorossa Helsinki ja uusi nimivahva popyhtye, Kosmos. Rumpali Jouni Kesti soitti tangotähti Taisto Tammen yhtyeessä. Locomotion ja Ballantines-yhtyeissä soittanut Eko Vesterinen oli mukana Markku Aron yhtyeessä sekä 1970-luvun puolivälissä Kirkan Islandersin ehkä nimekkäimmässä kokoonpanossa. Bachelorsissa ja Homma-yhtyeessä vaikuttanut Risto "Hepe" Vesamäki soitti myös Markku Aron yhtyeessä. Kosketinsoittajan Lare Heikkisen taitoja tarvittiin Joukon ja Kostin yhtyeessä ja myöhemmin Kirkan bändissä.

Lähteet:

Iskelmä 9/1965
Oulu-lehti. 18.12.1963,13.3.1964, 31.7.1964, 20.9.1964
Haastattelut: Ami Jaara. Lauri Heikkinen. Timo Vaskivuo
Kirjeenvaihto: Kalle Fält. Seppo Niemi.
Latva, Tony: Iskelmän tähtitaivas.
Hannu Nyberg: Rockista rautalankaan  

 

OUTI-verkkokirjasto

– lainat ja haku