Leevi Madetoja

Vaikka Leevi Madetoja jätti Oulun tultuaan ylioppilaaksi vuonna 1906 on hän silti hengeltään lähtemättömästi pohjalainen ja oululainenkin. Madetoja syntyi Oulussa, kävi koulunsa Oulussa ja omi pohjalaisuuden luonteeseensa niin syvällisesti, että hänen sävellystuotantonsa pääteokseksi kohosi pohjalaisten heimoa kuvaava ooppera Pohjalaisia op45. Pohjalaisia on nykyään kansallinen ooppera ja suomalaisen oopperakirjallisuuden suosituin teos yli 200 esityksellään.  

Madetoja syntyi Oulussa, kävi koulunsa Oulussa ja omi pohjalaisuuden luonteeseensa niin syvällisesti, että hänen sävellystuotantonsa pääteokseksi kohosi pohjalaisten heimoa kuvaava ooppera Pohjalaisia op45. Pohjalaisia on nykyään kansallinen ooppera ja suomalaisen oopperakirjallisuuden suosituin teos yli 200 esityksellään.

Madetojan musiikissa usein esiintyvä seestynyt melankolia luetaan pohjalaisuuden ilmaukseksi, lakeuden maiseman musiikilliseksi määreeksi. Aiemmin nämä sävyt ovat kuitenkin vaikuttivat Madetojan yleiseen kuvaan liikaakin.

Madetojasta kasvoi sitten paitsi säveltäjä, myös kapellimestari, opettaja, kirjoittaja, kriitikko ja järjestöihminen. Suhteessaan musiikkiin hän pysyi avoimena ajassaan virranneille uusille ilmiöille, tutki niitä ja kirjoitti niistä artikkeleita Euroopan matkoillaan. Niillä rakkaimmaksi kävi ajan myötä Ranska, mikä kuuluu Madetojan kolmannessa sinfoniassa op55.

Elämän loppuvuosina Madetojan luonteeseen ilmaantui alakuloinen vire. Ooppera Juha op74 ja baletti Okon Fuoko, ovat luopumisen ja kuoleman pohdintaa - mutta silti mestarillisia. Niissä Madetojan musiikkiin ilmaantuu syvällinen psykologisen kertojan ote. Molempien juonenkuvioissa voi nähdä yhtymiä Madetojan omaan elämään, johon puolison, runoilija L. Onervan voimakas hahmo vaikutti lähtemättömästi. 

 

OUTI-verkkokirjasto

– lainat ja haku