 |
 |
 |
 |
 |
Matti Mätä & SS 1979-81
Utajärvi
Sukupuu: Matti Mätä & SS ► 22 Pistepirkko
Asko Keränen
Hannu "P-K" Keränen
Martti Henttunen
Esa "Espe" Haverinen
Johnny Rottenin mukaan nimetty Matti Mätä & SS perustettiin alkuvuodesta 1979 punkiin "hurahtaneiden" kaverusten kesken. Asko Keräsestä tuli yhtyeen laulusolisti. Kitaristiksi ryhtyi pikkuveli P-K, joka ei vielä ollut viittätoistakaan. Rumpaliksi tuli Jouni Uhre ja basistiksi Martti Hentunen. Viimeksi mainittu oli ainoa, jolla oli aiempaa bändisoittokokemusta. Musiikillisia esikuvia olivat mm. Ramones, The Stooges ja The Clash, joiden kappaleista bändi teki omia suomennoksiaan.
Yhtye aloitti keikkailun vaikka soittotaitoja oli vasta minimaalisesti. MM&SS sovelsi punkia shokeeraavaan tyyliinsä: "tärkeintä on säpinöinti eikä turha tärkeily". Lavakohkaus oli hurjaa ja hillitöntä. Tältä pohjalta tuore ryhmä ilmoittautui rohkeasti vuoden 1979 rockin suomenmestaruuskisoihin. Oulun aluekarsinnassa poikien pogoilu ja säntäily kohauttivat, mutta yksi kilpailukappale riitti tuomaristolle.
Kesällä 1979 yhtye vaihtoi rumpalia. Patteristiksi tuli lähipiiristä tuttu Espe Haverinen. Espe aloitti harjoittelun nollasta, mutta edistyi nopeasti. Seuraavana keväänä olivat vuorossa uudet rock-SM-kisat. Nyt MM&SS pääsi Rattori-lupin karsinnassa hieman pidemmälle, mutta Askon "lavashow" pöydän kaatamisineen meni siinä määrin överiksi, että soitto keskeytettiin ja bändi sai porttikiellon Rattoriin.
Samana vuonna MM&SS esiintyi pohjoisen punkyhtyeiden yhteiskiertueella mm. Kauko Röyhkän ja Xtaasin kanssa. Muut soittajat ihastelivat ryhmän energisyyttä ja vauhtia, mutta ihmettelivät oudon sekavaa ja epävireistä soundia. Syyksi epäiltiin sitä, että duuri- ja mollisointujen ero ei ollut vielä hallussa.
Henttunen lähti yhtyeestä liittyäkseen Xtaasiin. Muut jatkoivat jonkin aikaa triona, mutta vuoden 1981 keväällä MM&SS hajoisi. Ydintrio etsi uutta suuntaa, punk ei enää sytyttänyt entiseen tapaan. Uusia vaikutteita tarjosivat mm. Velvet Underground, Slits ja The Raincoats. Kohkaamisen tilalle tuli hillitympi ilmaisu ja oma musiikki. Asko Keränen otti hoitaakseen basistin roolin ja PK enemmän vastuuta lauluosuuksista. Kolmas kerta sanoi toden: 22-pistepirkoksi nimensä vaihtanut yhtye voitti rohkealla avantgarde-tyylillään rock-suomenmestaruuden vuonna 1982.
Lähteet:
Oulun ylioppilaslehti 7.3.1980, 10.11.1980.
Jarno Mällinen. Kaleva, 15.10.2004.
Viljami Puustinen: 22 pistepirkko. Like, 2005.
