Pohjan Laulu
Kuva: Juha Sarkkinen.
Pohjan Laulu on perinteinen mieskuoro, jonka riveissä on vuosikymmenten saatossa laulanut usea sukupolvi oululaisia kuorolaulusta innostuneita miehiä. Kuoro perustettiin jo vuonna 1908. Yhdistysrekisteriin se merkittiin joulukuussa 1946. Laulajien määrä on vuosien mittaan vaihdellut; vuonna 2012 kuorossa oli noin 60 aktiivilaulajaa. Kuoron taiteellisena johtajana toimii Mihkel Koldits.
Pohjan laulun historia alkaa vuonna 1908 perustetusta Nuorsuomalaisesta mieskvartetista. Suhde Nuorsuomalaiseen puolueeseen oli aluksi kiinteä. Pohjan laulu -nimen kuoro sai 1912 pidetyssä nimikilpailussa, kun nimimerkin "San Satiirius" eli puuseppä J. Laitisen ehdotus voitti. Vuonna 1915 kuoron vahvuus oli yli 20 laulajaa. 1920-luvun alun aktiivisen kauden jälkeen kuoron toiminta hiipui. Mieskuorolaulua Oulussa ylläpitivät tuossa vaiheessa Oulun Mieslaulajat, Mieskuoro Oras ja Radiokvartetti.
Uudenvuoden aattona 1944 Olli Tawast, Martti Salokannel ja Runar Sandelin kutsuivat oululaisia laulumiehiä koolle, ja sen tuloksena päätettiin helmikuussa 1945 pidetyssä kokouksessa jatkaa Pohjan Laulun toimintaa. Silloin paikalla oli 35 miestä, joista puheenjohtajaksi valittiin Runar Sandelin. Sandelinista tuli myöhemmin kuoron kunniapuheenjohtaja. 50-luvun lopulla kuoron jäsenmäärä nousi lähelle sataa. Vuonna 1965 Pohjan Laulu oli Suomen edustuskuorona Eurooppa-konsertissa. Tällöin kuoroa johti Toivo Kukkonen. Tuohon aikaan kuoro oli peräti 116 laulajan vahvuinen.
Samana vuonna kuoro aloitti tunnustelut vierailun järjestämiseksi Neuvostoliitossa. Matkaan kuoro pääsi vasta kolme vuotta myöhemmin kesäkuussa 1968. Odessassa vastaanotto oli valtiovierailun luokkaa, sillä vastassa lentokentällä olivat isäntäkuoron lisäksi kaupungin johto, kaikkien tiedotusvälineiden edustajat sekä paljon yleisöä. Pohjan Laulu piti Odessassa kolme virallista konserttia. Kuoro vieraili uudestaan Odessassa 1983. Näihin aikoihin kuoroa johti kapellimestari Rauno Rännäli.
Kilpaileminen ja esiintymiset
Pohjan Laulu on kilpaillut ja konsertoinut tiuhaan 1980-luvulta alkaen. Ensimmäisissä kansainvälisissä Franz Schubert -kilpailuissa 1984 kuoro sijoittui omassa sarjassaan toiseksi. Kilpailumenestyksen ja sekä kuoron aktiivisen toiminnan ansioista Pohjan laulu nimettiin Mieskuoroliiton vuoden kuoroksi 1986. Kun Finnair avasi suoran lentoyhteyden Helsingistä Pekingiin 1988, Pohjan Laulu oli mukana. Kaksiviikkoisella konserttikiertueellaan kuoro vieraili myös Bangokissa, Hong Kongissa ja Singaporessa.
1989 järjestettiin Turussa Leevi Madetojan nimeä kantava kuorokilpailu. Pohjan laulu oli paras B-sarjan 12 kuorosta. Voitto B-sarjassa tuli myös seuraavassa Leevi Madetoja-kilpailussa Oulussa vuonna 1994. Siinä välissä kuoro ehti voittaa Unkarin Budapestissa järjestetyn kansainvälisen kuorokilpailun 1991 sekä käydä vuonna 1993 Pohjois-Amerikan kiertueella. Amerikan-kiertue toteutettiin Lahden Mieskuoron kanssa, ja matkalla kuorot yhdistyivät "Kullervo" -kuoroksi. Solisteina toimivat Torontossa pidetyssä konsertissa solisteina olivat Walton Grönroos ja Soile Isokoski.
Vuonna 2004 kuoro esiintyi Tallinnan laulujuhlilla, uuden johtajansa Mihkel Kolditsin kotiseudulla. Vuoden 2005 Madetoja-kuorokilpailussa Pohjan Laulu mittasi tasonsa osallistumalla kovimpaan A-sarjan kilpailuun, mutta siinä ei kärkisijoille ollut asiaa. Marraskuussa 2008 kuoro piti 100-vuotisjulakonserttinsa. Keväällä 2015 kuudetta kertaa järjestetyssä Leevi Madetoja -mieskuorokilpailussa Pohjan Laulu voitti jälleen kansallisen sarjan ja sai erikoispalkinnon pakollisen Madetoja-sävellyksen esityksestä.
Kuoron musiikki ja levytykset
Pohjan laulu esittää enimmäkseen perinteistä mieskuoromusiikkia, myös uudempaa. Leevi Madetojan tuotanto on erityisen keskeisellä paikalla kuoron ohjelmistossa, sekä oululaiset meriaiheiset laulut sekä kuoron johtajien, entisten että nykyisten, sävellykset ja sovitukset. 2000-luvulla varsinkin Mihkel Koldistsin kaudella perinteisen ja arvokkaan ohjelman rinnalle on tullut pop- ja viihdemusiikki.
Kuoron ensimmäinen LP-levy ilmestyi vuonna 1978. Kuoron toinen levy Pohjoisella rannalla, ilmestyi 1991. "Pohjoisella rannalla" sai Yleisradion "Kritiikin punnukset" -palkinnon taiteellisesta ennakkoluulottomuudestaan ja rohkeudestaan.
1996 ilmestyi Pohjan Laulun kolmas levy, Isänmaalle. Se tehtiin yhteistyössä Oulunsalon Lions-klubin kanssa. Jouluna 2002 ilmestyi kuorolta joululevy Etsin joulun hiljaisuutta. Melkein kaikissa levyn kappaleissa on joko oululainen säveltäjä, sovittaja tai sanoittaja, ja sen teemana on oululaisuus. Levyllä esiintyvät kuoron lisäksi oopperalaulajat Helena Juntunen ja Jyrki Anttila.
Kvartetit
Pohjan Laulun riveistä on syntynyt useita kvartetteja eli neljän miehen lauluyhtyettä. Näitä ovat Bel Canto, De Sibel, Carpe Diem, Sweet Boys, Tervakvartetti, Kalle ja pojat sekä IFK Uleåborg. Kvartetit ovat esittäneet ohjelmistoa laidasta laitaa eri tilaisuuksissa. Rauno Rännälin ajoista lähtien myös Pohjan laulun konsertteihin on sisältynyt pienempien kokoonpanojen esityksiä.
Äänitteet
Mieskuoro Pohjan Laulu. Pohjan Laulu, p1978.
Pohjoisella rannalla. Pohjan Laulu, p1991
Isänmaalle. LC Oulunsalo, p1996
Etsin joulun hiljaisuutta. 2002
Joulun ilo kultainen. 2011.
Lähteet:
Karvonen, Kyösti: Mieskuoro Pohjan Laulu 1908-2008. Oulu, 2010.
Kaleva. 18.4.2015.
Valli, Teuvo: Pohjan Laulu ry 1908-1978. Oulu, HOP, 1978.
www.pohjanlaulu.fi. Hakupäivä 5.4.2005.
www.sulasol.fi/smkl/mklhistoria.htm