 |
 |
 |
 |
 |
Teatterimuusikko ja kuoronjohtaja
Tuntematon jättiläinen
Säveltäjänä Olli Roman (s.1956) on suhteellisen tuntematon, vaikka on muun muassa toiminut suositun Oulun Työväen Näyttämön Hupisaarten kesäteatterin säveltäjänä, sovittajana ja orkesterinjohtajana aina asettauduttuaan pysyvästi Ouluun vuodesta 1990. Romanin musiikkia on kuultu mm. näytelmissä Salka Valka (1990), Ronja Ryövärintytär (1991), Maa on syntinen laulu (1992) ja Robin Hood (2002).
Kesällä 2003 Roman sai erityistä kiitosta musiikistaan Molièrin Scapin järjestää - näytelmään, jonka Hupisaarille ohjasi Hannu Pelkonen. Kevättalvella 2004 saa ensi-iltansa Kiiminkijoen opiston Nurkkanäyttämöllä Reko Lundanin Aina joku eksyy, jossa myös soi Romanin musiikki. Roman itse sanoo, ettei "näytelmämusiikin säveltäjää huomaa kukaan" - mikä toisaalta on hänen tavoitteensakin suhteessa yleisöön. Näytelmämusiikin tulee olla yhtä näytelmän kanssa, ei sen erillinen, erottuva osa. Haastattelutilanteessa hän kuitenkin itsekin lähes unohtaa näytelmämusiikkinsa ja puhuu enimmäkseen taidemusiikistaan, jota tuotannossa toistaiseksi on vain muutama teos.
Olli Romanin erittäin laajaan tuotantoon kuuluu musiikki 33 näytelmään sekä 180 laulua, 80 kuorolaulua ja 90 soitinteosta. Teosten skaala ulottuu lastenlauluista rivitekniikalla sävellettyyn puhallinkvintettoon.
Luova ote sovittamiseen
Olli Roman on työstänyt satoja sovituksia lähinnä kuorojen ja näytelmien tarpeisiin. Tarvittaessa hän on osoittautunut hyvin rohkeaksi ja luovaksi sovittajaksi. Hän kernaasti käyttää rohkeitakin kokoonpanoratkaisuja. OTN:n Robin Hood -näytelmään Roman sovitti musiikkia mm. kokoonpanolle, johon kuului tinapilli, käyrätorvi, tamburiini, sauva ja "valittaja". Kaj Chydeniuksen Laulun kuolleesta rakastetusta Roman on kerran sovittanut näytelmämusiikiksi sopraanolle, huuliharpulle ja tuuballe.
Myös materiaalin käsittelijänä Roman saattaa esiintyä rohkeasti. Hän saattaa lähes uudelleen säveltää teoksen, jopa varioida sen melodioita viitteellisyyteen asti. Tällöin uusi sovitus on hyvin pitkälti tekijänsä näköinen, millä arvolla sävellyksiä juuri yleensä punnitaan.
Barmojen kuoronjohtaja
Romanin tunnetuin rooli lienee hänen kolmetoista vuotta kestänyt kautensa Oulun seudun ehkä värikkäimmän ja ennakkoluulottomimman kuoron, sekakuoro Barmojen, kuoronjohtajana. Hänen kaudellaan kuoro lauloi runsaasti nykymusiikin tilausteoksia, myös eräitä Romanin omia sävellyksiä. Näissä teoksissa kuoro usein käytti efektejä kuten puhelaulua ja erilaisia ääntelytekniikoita. Esitykset olivat usein myös visuaalisesti rikkaita, ne yhdistelivät konserttiformaattiin mm. lavastusta, tanssia, kulkuelaulamista, valotehosteita ja vartalonmaalausta.
Romanin kaudella kuoro levytti mm. Oliver Kohlenbergin sävellyksiä sekä Romanin oman, intiaanien runouteen pohjautuvan kuoroteoksen Kojootti. Sovituksia Roman laati Barmoille mm. suomalaisista tangoista ja elokuvamusiikista eri puolilta maailmaa.
