Tanssipaikat
Paritanssi oli suosittu vapaa-ajan harrastus 1960-luvulla. Tanssipaikkoja oli useita eri puolella kaupunkia ja lähikunnissa. Varsinainen tanssi-ilta oli lauantai - viikon viimeinen työ- ja koulupäivä. Kaupunkipaikoissa tansseja oli usein myös "pikkulauantaina" eli keskiviikkona sekä sunnuntaisin. Tansseja järjestivät aatteelliset yhdistykset ja urheiluseurat, joille niistä saatu tulo oli tärkeä merkittävä osa varsinaisen toiminnan rahoittamista aikana, jolloin yhteiskunnan tuki oli vähäistä.
1960-luvun alussa tango oli vielä populaarimusiikin mahtilaji levymyynninkin mukaan. Nuorisoyleisön varaan ei aluksi uskallettu laskea, vaan ohjelmassa oli sekä tanssiyhtye että "nuorisoyhtye". Jotkut kitarayhtyeet mainostivat osaavansa myös tangoja. Jos tätä taitoa ei ollut, varttuneemmalle väelle piti vähintään olla tanssimusiikkia levyltä.
Pyrintö
Rantakatu 15
Keväällä 1962 valmistunut Oulun Pyrinnön urheilutalo tunnettiin nimellä "Pyrskä" tai "Pyrkkä". Suursalissa oli konserttiasetuksessa paikat 1800:lle, kahvilassa 200:lle.
1960-luvun alkupuolella Pyrintö oli suosittu huvipaikka. Tansseja oli talvikaudella jopa neljänä iltana viikossa. Oulun ensimmäiset kitarayhtyeet - mm. Bachelors, Coyotes ja Flintstones - esiintyivät usein näissä tilaisuuksissa. Myös ulkomaisia kuuluisuuksia kävi vuosien mittaan: Jerry Williams & Violents vuonna 1964, Swinging Blue Jeans 1965, Rockin' Vickers 1967.
Tupa täynnä Pyrinnöllä Hooksia kuuntelemassa 1966. Kuva: Juhani Karvonen.
Tanssi-illat ja elokuvateatteri olivat tärkeitä tulonlähteitä Pyrinnölle. 1960-luvun lopussa kumpikin vapaa-ajanviettotapa menetti suosiotaan. Pyrinnön talous joutui vaikeuksiin ja vuonna 1969 seura joutui vuokraamaan urheilutalon yläkerran päivittäistavarakaupalle. Oulun kaupunki osti koko Pyrinnön kiinteistön 1976 ja talon käyttö palautui pian entiselleen. Bändikonsertteja alettiin järjestää melko säännöllisesti, mutta 60-luvun tyylin tanssi-illat jäivät.
9.9 | Flintstones, Hooks |
16.9. | Porkkanas |
13.10. | Mosaic, Taugs, Hooks |
28.10. | Caj Wallin |
4.11. | Porkkanas, Taugs |
11.11. | Frankies |
17.11. | New Joys |
18.11. | Jormas |
25.11. | Topmost, Porkkanas |
5.12. | Rockin' Vickers (UK) |
9.12. | Jan Rohde (N) |
16.12. | Firestones, Porkkanas |
31.12. | Caj Wallin, Mosaic, Lolli-Pops |
5.1. | Topmost |
27.1. | Raymond, Richard & Pepe |
27.2. | Hooks + 2 muuta |
9.3. | Danny & Islanders |
23.3. | Mosaic |
27.3. | Kristiina Hautala |
30.3. | M.A. Numminen |
Pyrinnön esiintyjiä 1967-68. |
Gary Moore esiintyi Pyrinnöllä eli Oulun urheilutalolla keväällä 1983. Kuva: Hannu Karjalainen.
Kuusisaari
Kuusisaaren tanssipaviljongissa oli tapahtumia kesäkaudet eli vapusta syyskuulle. "Kuuska" oli kesäkauden ykköspaikka. 1960-luvulla perinteinen tanssimusiikki hallitsi. Kitarayhtyeet esiintyivät usein yhteiskeikalla tanssiorkesterin kanssa. 1970-luvulla "Kuuska" profiloitui rock- ja diskopaikaksi. Kuusrock-festivaali järjestettiin saarella 1973 alkaen.
Oulunsuun pirtti
Pirtintie 8.
Oulunsuun nuorisoseuran talo rakennettiin vuonna 1909. 1960-luvulla iltamatansseista oli edetty kitararockiin. 1960-luvun puolivälin tanssi-ilmoituksissa mainostettiin mm. Coyotesin, Teddy & The Trickersin sekä Jack & The Bachelorsin keikkoja.
Järjestötalo
Pakkahuoneenkatu 19.
Iso tanssipaikka keskellä kaupunkia. 1960-luvulla "Järkällä" ohjelmassa oli säännöllisesti "markan tanssit", mutta popyhtyeitä siellä oli vain satunnaisesti. Tiloissa toimi myöhemmin elokuvateatteri Adam. 1980-luvulla kiinteistössä toimivat rockklubi ensin nimellä Cafe Adam ja sitten Rockoff. Myöhemmin paikka muutui Foxiaksi, minkä jälkeen tiloissa on toiminut tanssimusiikkiin keskittynyt Nightclub Tähti.
Muita tanssipaikkoja
Muilla Oulun tanssilavoilla rockia kuultiin harvakseltaan. Flintstonesin Kalle Nurmiranta muistaa keikan Hietasaaren tanssilavalla, jonka yleisö ei selvästi ollut tottunut rockyhtyeisiin. "Tunnelma oli jäykempi kuin yleensä Flintstonesin keikoilla. Vaikutelma oli samanlainen myös bändin esiintyessä Järjestötalolla."
Monet Oulun naapurikuntien tanssipaikoista buukkasivat kitarayhtyeitä tansseihin. Oulun pohjoispuolen kunnat olivat tässä aktiivisempia kuin etelän suunta. Esimerkiksi Haukiputaan Heiton talo eli Osakunta oli tunnettu rockpaikka. Jossakin määrin tässä lienee kyse kuntien elinkeino- ja väestörakenteesta. Työväestön nuoriso oli kiinnostunut popmusiikista, maatalousvaltaisilla alueilla suosittiin perinteistä tanssimusiikkia.
Lähteet:
Kaleva 21.3.1965, 27.3.1965
Juha Lassila: Mitä Suomi soittaa
Oulu-lehti 26.3.1964, 12.9.1977, 3.1.1978, 1.6.1978
Oulun pyrinnön historia.
Haastattelu: Kaarlo Nurmiranta