Korjausrakentajan ohjeet
Netin käyttö korjausrakentamisen tietojen haussa
Verkossa julkaistaan paljon korjausrakentamiseen liittyvää tietoa. Tiedon käyttäjä ei aina ole korjausrakentamiseen perehtynyt ammattilainen. Tämän vuoksi hyvää ja oikeaakin tietoa saatetaan käyttää väärin. Tiedon tuottaja ei myöskään aina ole ammattilainen ja saattaa hyvistä tarkoitusperistään huolimatta neuvoa väärin. Jotkut neuvot ovat käytännössä jopa vaarallisia. Vaikka netistä löytyvä tieto olisi laadukasta, voi erityisesti vanhojen ja arvokkaiden rakennusten korjaaminen omatoimisesti olla vaikeaa nettitiedon avulla. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen arvo saatetaan pilata käyttämällä vääriä materiaaleja ja korjaustapoja.
Myös nuoremman rakennuskannan korjaaminen on ongelmallista. Korjaamisessa ensisijainen tehtävä on löytää vaurioon johtaneet syyt, jotta korjaustoimenpide voidaan suorittaa oikein.
Suosittelemme, että korjausrakentaja suhtautuu netistä löytämäänsä tietoon sekä tiedon tuottajaan varauksella ja arvioi tietoa ja sen tuottajaa, sivuston ylläpitäjän asiantuntevuutta. Seuraava toimintaohje auttaa netistä löytyvän tiedon käyttökelpoisuuden arvioinnissa.
Toimintaohjeet:
1. Käyttäjä hakee internetistä tietoa omaan korjausrakentamisen ongelmaan internetin eri tietolähteistä. Apuna tietojen etsimiseen käytetään Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskuksen laatimaa korjausrakentajan ohjetta.
2. Käyttäjä arvioi ensin itse tiedon käytettävyydestä korjausongelmaan ja tekee omat valinnat.
3. Haettuja tietoja arvioidaan alan ammattilaisen kanssa. Alan ammattilainen arvioi niiden käytettävyydestä esitetyn korjausrakentamisen ongelman ratkaisemiseksi. Asiantuntija-apua saa esimerkiksi PORAn korjausrakentamisen asiantuntijoilta. PORAn tietopankissa on heidän tuottamaansa ja arvioimaansa tietoa, jota korjausrakentajan on suotavaa käyttää, mutta mieluiten asiantuntijan avulla.
KORJAUSRAKENTAJAN OHJEET:
Ajatus rakennuksen kunnostamiseen syntyy
Rakennus on siinä kunnossa, että käyttäjä huomaa rakennuksessa korjaus- ja muutostarpeita. Tällaisia ovat esimerkiksi katon ja julkisivun korjaaminen ja lisälämmöneristäminen sekä märkätilojen korjaaminen ja lisärakentaminen. Korjauksilla pyritään säilyttämään rakennus toimintakunnossa tai nostamaan rakennuksen käytettävyyttä lisä- ja muutosrakentamisella. Käyttäjä tekee omia havaintoja rakennuksen kunnosta ja etsii kohteen rakennuspiirustukset. Käyttäjä tekee havaintoja vaurioista ja määrittelee alustavan korjaus- tai muutostarpeen.
Neuvottelu asiantuntijan kanssa
Rakennuksessa ilmenneistä vaurioista ja korjaustarpeesta kannattaa neuvotella rakennusalan asiantuntijan kanssa. Tehdään alustavia arvioita ja suunnitelmia kohteen kunnostamiseksi. Neuvotellaan rakennusalan asiantuntijan kanssa alustavasti korjaustyön toteutuksesta ja korjausprosessista. Selvitetään vaurioihin johtaneita syitä, jotta kestävään lopputulokseen tehtävissä korjauksissa päästään.
Arvioidaan miten korjaustyö on syytä tehdä, jotta rakennuksen alkuperäinen tyyli ja arvokkuus säilyisivät. Lisäksi etsitään sopivia materiaaleja ja korjaustapoja, joilla rakennuksen rakenteet säilyvät kestävinä ja toimintakunnossa sekä rakennuksen ilme pystyttäisiin säilyttämään. Edelleen katsotaan onko korjattava rakennus suojeltu kohde.
Korjausrakentamisen asiantuntijoita löytyy Pohjois-Pohjanmaan Korjausrakentamiskeskuksessa, joihin kannattaa olla yhteydessä heti korjaushankkeen alkuvaiheessa.
Etsitään kuntoarvioitsija
Varsinainen rakennuksen korjausprosessi lähtee liikkeelle tekemällä rakennukselle kuntoarvio.
Rakennuksen suunnitelmalliseen ylläpitoon kuuluu kuntoarvion laatiminen 5 – 10 vuoden välein. Tavoitteena on rakennuksen kunnossapitäminen suunnitelmallisella korjaamisella.
Kuntoarvion suorittajat ovat rakennusalan ammattilaisia. Kuntoarviointiin kannattaa käyttää pätevöityneitä kuntoarvioitsijoita. Heitä löytyy korjausarviointiin ja –suunnitteluun erikoistuneista insinööritoimistoista.
Arvioidaan rakennuksen kunto
Kuntoarviolla selvitetään rakennuksessa olevat viat, vauriot, puutteet ja korjaustarve. Rakennusosan, rakenteen tai laitteen kuntoa verrataan sen alkuperäiseen tasoon. Kuntoarviossa rakennusalan ammattilaiset tekevät arvion rakennuksen tämänhetkisestä rakennus- ja LVIS-teknisestä kunnosta.
Kuntoarvion perusteella tulevat korjaustoimenpiteet ja niiden laajuus pystytään paremmin määrittelemään ja suunnittelemaan sekä arvioimaan korjaustyön kustannukset. Kuntoarvioon kannattaa liittää kustannusarvio korjaushankkeen rahoitus-suunnitelman laadintaa varten.
Katso: Tietopankki, kuntoarviointi, korjaussuunnittelu
Kuntoarviointi ja -tutkimus korjausta varten
Kuntoarvio ja PTS
http://www.taloyhtio.net/korjausremontointi/kuntoarviopts/
Asuinkiinteistön kuntoarvio
http://www.rakennustieto/KH/Khnayte_9000294.pdf
Kuntotutkimus
http://www.taloyhtio.net/korjausremontointi/kuntotutkimus/
http://www.vyh.fi/raken/korjaus/kunto.htm
Suunnittelu ja korjaussuunnittelu
Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoleksi tehty. Tämä pätee erityisesti korjausrakentamiseen. Suunnittelemattomuudella tai huonosti suunnittelusta korjaustyöstä saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Tämän lisäksi korjaustyöhön sijoitetut rahat voivat mennä aivan hukkaan.
Korjausrakentamishanke on hyvä suunnitella huolellisesti ennen korjaustyöhön ryhtymistä.
Korjaussuunnitteluun kannattaa palkata korjaussuunnitteluun erikoistunut rakennusalan ammattilainen. Suunnittelusta on hyvä tehdä kirjallinen sopimus.
Katso: Tietopankki, suunnittelusopimus
Suunnittelun tilaaminen
http://www.motiva.fi/kuluttajat/rakentaminen/
Suunnittelija ja konsulttirekisteri
http://www.enef.fi/suunnittelijarekisteri/
Arkkitehtitoimistoja
http://www.atl.fi/suomi/kaikkitoimistot.cfm
Viranomaisluvat
Osa korjaustöistä tarvitsee rakennus- tai toimenpidelupaa. Tällaisia on mm. julkisivun, kattokaltevuuden muutostyöt ja lisärakentaminen. Ennen viranomaisen myöntämää lupaa ei korjaustyöhön voida ryhtyä. Tämänkin vuoksi korjaustyö kannattaa suunnitteluttaa ja hakea tarvittavat luvat korjaustyölle.
Lähempiä tietoja eri korjaustöiden luvanvaraisuudesta saa sen kunnan rakennusvalvontavirastosta, jossa rakennus sijaitsee.
Oulun kaupunki
http://www.oulu.ouka.fi/rakennusvalvonta/
Pohjois-Pohjanmaa: kaupungit ja kunnat:
http://www.fennica.net/a/3fb/5173fb.htm
Hankkeen rahoitus
Korjaustyölle lasketaan alustava kustannusarvio. Mikäli rakennukselle on tehty kuntoarvio, alustavat korjauskustannukset löytyvät kuntoarviosta. Kustannusarvion perusteella voidaan varata korjaushankkeelle tarvittava rahoitus, jolla hankkeesta syntyvät kustannukset voidaan maksaa.
Hanke voidaan rahoittaa omalla rahoituksella, pankkilainalla ja rakennusten korjauksiin myönnettävillä korjausavustuksilla.
http://www.suomenasuntosivut.net/remontti.html#4
Korjausavustusten hakeminen
Katsotaan saadaanko korjaustyölle avustuksia. Esimerkiksi vanhalle historiallisesti arvokkaalle rakennukselle myönnetään voidaan hakea avustusta museovirastolta.
Mikäli korjaustyölle on mahdollista saada korjausavustuksia. Korjausavustusta haetaan siitä kunnasta, missä rakennus sijaitsee. Korjausavustuksia myönnetään vuosittain. Hakuajat ovat helmi- maaliskuussa (korjausavustukset) ja lokakuussa (suojelukohteet).
Katso: Tietopankki, korjausavustukset
Suojelukohteet
Museovirasto: http://www.nba.fi/
Avustukset rakennusperinnön hoitoon
Ympäristökeskus: http://www.ymparisto.fi/
Korjausavustukset: asunto-osakeyhtiöt, omakotitalot
- energiakatselmukset
- ulkovaipan kunnostus ja lisäeristys
- ilmanvaihdon parantaminen
- lämmitysjärjestelmän vaihtaminen
http://www.ymparisto.fi/asuminen/oppaat/tuki/
Valtion asuntorahasto: http://www.ara.fi/
Korjausrakentamisurakoitsijan valinta
Korjausrakennustyö voidaan tehdä omana työnä tai etsimällä sopiva korjausrakentamiseen erikoistunut rakennusliike.
Korjaustyön rahoituksen järjestymisen jälkeen voidaan pyytää urakkatarjouksia korjaustyön toteuttamiseen. Tarjouspyyntöjä kannattaa pyytää useammalta korjausrakentamisurakoitsijalta.
Mikäli on haettu avustuksia, korjaustyö voidaan aloittaa vasta sitten, kun avustus on myönnetty.
Oulun seudulla on korjausrakentamiseen erikoistuneita rakennusliikkeitä, joiden tietoja löytyy netistä.
Korjausurakkasopimus
Korjausrakentamisurakasta on hyvä tehdä kirjallinen urakkasopimus. Kirjallinen urakkasopimus selventää tilaajan ja urakoitsijan välisiä vastuuta. Urakkasopimus voidaan tehdä valmiita urakkasopimusmalleja käyttämällä.
Katso: Tietopankki, korjaushankkeen vaiheet ja pienurakkasopimus
http://www.suomenasuntosivut.net/remonttisop.html
Rakentaminen
Valittu korjausurakoitsija toteuttaa sovitun urakan siinä laajuudessa, kuin urakkasopimuksessa on sovittu. Mahdolliset lisä- ja muutostyöt voidaan sopia erikseen.
Rakennustyön tilaajan on hyvä valvoa, että sovittu korjaustyö tehdään sovittuja materiaaleja ja työtapoja noudattaen ja työn laatu täyttää tilaajan toiveet. Erityisesti on huolehdittava, että tehty korjaus on korjaussuunnitelman mukainen.
Korjaustyön aikana voidaan tehdä välitarkastuksia, jolloin alle jäävät rakenteet voidaan paremmin tarkastaa.
Märkätilojen rakentaminen
Rakentamisessa ja korjausrakentamisessa märkätilojen rakentaminen (sauna ja pesutilat) vaatii erityistä osaamista. Tutkimuksissa on todettu, että suurimmat riskit rakenteiden kosteus- ja homevaurioille syntyvät märkätiloissa. Tämän vuoksi märkätilojen kosteuden hallitsemiseksi on menty rakentajien henkilösertifiointiin sekä märkätilojen materiaalien ja rakenteiden sertifiointiin.
Katso: Tietopankki, sisäilmasto, kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisy
Henkilösertifiointi
Tietopankki, henkilösertifikaatit
Korjausurakan vastaanotto
Tilaaja ottaa vastaan valmiin korjausurakan. Tällöin on syytä tarkistaa tehty korjaustyö ja verrata sitä urakkasopimuksessa sovittuun korjaustyöhön. Huomautukset puutteista ja virheistä tehdään urakoitsijalle korjaustyön vastaanottotarkastuksessa. Urakoitsijan on korjattava välittömästi vastaanottotarkastuksessa havaitut puutteet ja virheet.
Takuutarkastus
Korjaustyölle tulee antaa takuu, joka on vähintään kahden vuoden mittainen. Tilaajan on vaadittava jo urakan sopimusvaiheessa korjaustyölle takuuta. YSE-pohjaisella sopimuksella takuut sovitaan YSE1998 mukaan.
Takuu esimerkiksi salaojituksella on 5 vuotta. Kosteiden- ja märkätilojen takuu on 5 – 10 vuotta. Katon takuuaika on 10 – 15 vuotta. Tilaajan velvollisuus on tämän ajan kuluessa ilmoittaa havaitsemistaan puutteista, vioista ja vaurioista urakoitsijalle, joka on velvollinen korjaamaan ne takuuajan aikana.
http://www.kattoliitto.fi/kl/4.htm
Internetistä löytyy tietoja korjausrakentamisen ensimmäiseen vaiheeseen, joka on rakennuksen kunnonarviointi.
- Kuntoarviointi asuinkauppaa varten
- Asuntokauppalaki
http://www.suomenasuntosivut.net/asuntokaup.html
Käytetty asunto
http://www.suomenasuntosivut.net/asuntokaup.html#14
Ohjeet
- tilaajan ohje KH 90-00316
- suoritusohje KH 90-00317
- esimerkkiraportti (omakotitalot) KH 90-00318
- esimerkkiraportti (kerrostalot) KH 90-00319
KH-kortit
http://www.rakennustieto.fi/
